Kirje 1906-8-3, Helsinki

R.K. Mitään erikoisempaa ei tänne kuulu vaan kun luulen teidän olevan hermostuneella mielellä täkäläisten levottomuuksien takia, niin kirjoitan sen tähden muutaman sanan. Eilisen surullisen tapauksen jälkeen ei ole täällä mitään erikoista tapahtunut ja hyörinä kaupungissa alkaa olla aivan ennallaan, vaikka osa työväestöä on vielä lakossa ja punaisen kaartin sanotaan olevan koolla jossain kaupungin ulkopuolella, joukossa venäläisiä karanneita sotilaita. Wiaporin taisteluun on myös osa punakaartia ottanut osaa, vaan ne lienee suurin osa saaneet surmansa siellä. On kuulunut huhuja, että vain 40 olisi kuollut myös ruutikellarin räjähdyksessäkin ja loput ovat tietysti vankeina. Niin pakenevat venhekunnat, joista on noita surullisia kertomuksia, lienevät myös kaikki olleet suomalaisia.Täällä kuuluu taas mielipiteitä, että meille tulisi lähes kuukauden loma. Tämä ei ole kumminkaan varmaa. Kaikessa tapauksessa tullenee kumminkin lyhyempi, joten kenties pyhän aikana pääsen lähtemään Kuopioon. Jos loma on pitempi, tulen minä sitä kautta kotiin ja viipynen vielä viikonpäivät. Jos sopii niin pidän Pyhäjärvellä esitelmän tullessani.
Älkää nyt siellä huolehtiko minua, jos ette kirjeitä tämän jälkeen saa, sillä eihän matkalla ole aina tilaisuutta kirjoittaa ja sitä paitsi enhän ole aivan ensikertalainen matkustelemaan. Koettakaa nyt toimia leikon ja kylvön kanssa parhaan ymmärryksenne jälkeen. Takanevalla on kauniin ilman vallitessa noin viikon kuluttua niitto-ohra ja kaura samoin matojen jäljet niitettävä. Vaan ehkäpä minä joudun niitä itse korjaamaan. Tavallisuuden mukaan on päässäni suunnaton määrä työsuunnitelmia, joiden kertomisesta ei olis teille muuta kuin hämminkiä, joten jätän sen tekemättä. Hyvästi nyt taas. Lämpöinen tervehdys teille kaikille Kyöstiltäsi Eiliseen kirjeeseen paninkin aikomani rahan 100 mk”