Kirje 1908-8-19, Nivala

R.K! Kiitos kirjeestäsi. Täällä leikataan kovasti, kun puhaltaa, niin kovin kylmä tuuli. Se halla se nyt pelottaa. Tulin juuri pellolta katsomasta tehtyä työtä. Hyvin siellä oli leikattu. Hilda ja Aliina olivat tehneet kovin pieniä kuhilaita. Niitä ei viitsinyt oikein hyvillään katsoa. En kuitenkaan mitenkään loukkaavasti sanonut. Sanoin vaan, että teidän kuhilaanne ovat kaikkein pienimmät ja semmoinen ei kelpaa. Sanoin heti heille siitä ja samalla pistin pois annosta, sillä he ovat minulle sitä tarjonneet vaan en ole ottanut vastaan. Nyt he käskivät sinulle kirjoittaa siitä ja minä lupasin ja sanoivat syyn miksi, vaan kumpikaan ei aivan soraan sanonut. Kuin vähän puhelimme, niin sain selville, että on luvattu liian vähän palkkaa ja tosille luvattu paljon enemmän. Sitten otimme Sarja Iidan esille. Sanoin kuinka paljon enemmän hänellä on huolta, kuinka monta yötä hänen täytyy valvoa ja aina huolestaa. Sen he tunnustivat vaan Leenaa meinasivat halveksia. Sanoin Leena pystyy olemaan meijerissä ja siihen ei jokainen pysty. He vain sitten pyysivät, että sinulle kirjoittaisin tästä. En usko, että heidän palkkansa ylenee. Hilda sanoi antavansa kun Aliinakin antaa ja kyllä sosialisti on Aliinaan vaikuttanut. Mehtälästä on kuulunut, että kauran niitto loppuisi tähän iltaan. Seipäille ne kuuluivat panneen, vaikka Lauri arveli, jos olisi joutusampi panna kuhilaille. Iisakki taisi nyt kylvää viimeisen rukiin. En oikein viitsinyt kysyä. Kyllä Iisakki koettaa huolestaa aivan tosissaan.Meillä on nyt kaksi härmäläistä ojamiestä, oikein siivon näköisiä miehiä. He nyt ojaavat maantien takana. Saa nähdä kuinka pitkällä ovat. Leipämaan Heikki on väen tupaa tukkimassa. Hän tukkii sen yli asti. Sanoi menneen sen kovin harvaksi. Renki Heikki tyhjentää navetan kellaria. Pumppu on oikein hyvä nyt ja keveäkin, vaan luulen jos Heikiltä menis koko syksy tyhjentäissä. Juuri nyt, kun tätä kirjoitin ja rupesin lähtemään, en kärsi astua oikealla jalalla ollenkaan. Sitä pakottaa kovasti nilkasta on vähän jo ajettunutkin. En luule muuta kuin se on vähän venynyt ja ohi menevää. Siihen kysymykseesi en voi vielä varmuudella vastata
Torstaina. Lauri kävi illalla. Sanoi saaneensa kauran seipäille. Pussinperässäkin yhden saran olivat niittäneet. Niityn aikana sanoi Lauri olevan siellä jo jyvän eikä voivan niittää ja nyt ei sanonut siinä pellossa olleen jyvää, jonka niittivät. Pyhänä, kun kävimme isän kanssa oli joka paikassa täysi jyvä, vaan pehmeä se oli vielä, joten olisi tarvinnut kauniit ilmat valmistuakseen. Mariaanan vainiossa on kylvetty heinänsiementä 4 peltoa. Takanevalla oli nätisti heinä päällä. Korpihaan latojen katot on korjattu olilla ja toiset päreillä. Riihiladon päälle ei kuulunut piisaavan olet.
Nyt on kovasti kylmä. Saa nähdä joko halla tulee, vaan eihän se valmiille viljoille mitään tee vaan se Pussinperän kaura olisi saanut joutua. Pyysin illalla Junnua tänne. Saa nähdä tulevatko, kun viime yö oli niin kylmä. Kyllä taitavat nyt olla vaarassa nevakylvöt. Jalkani ei ole parannut yölläkään. Piti valvoakin sen vuoksi. En voi nyt mennä pellollekaan. Luulen kumminkin sen kohta olevan terveen.
Lapset nukkuvat vielä. Luin heille oikein pitkästi isän kirjoittamaa kirjettä. Lupasin tuoda omenoita ja muuta, jota isä ei vielä sano. Pikku Kertunkin olisi pitänyt kuunnella, kun Weikko sai luvan kuoria Kertun omenan. Kun kävimme pyhänä Mehtälässä, lapsetkin olivat mukana. Se oli heille hauskaa, saivat itse hakea marjoja saunan luota ja Weikon laukkuun niitä poimittiin. Hyvin usein he kysyvät isää Wieno varsinkin. Weikko usein kysyy onko isä Helsingissä niityllä. Kerttu konttaa oikein sukkelaa. Ei hän vielä kävele yksinään eikä ole yhtään hammasta. Öisin annan hänen syödä itseltäni. Joella pidetään nyt lehmiä vaan eivät sanoneet äpäreen kasvaneen. Lapset alkavat aukoa silmiään, joten lopetan monilla lämpöisillä tervehdyksillä eukkosi ja lapset”