Kirje 1909-6-17, Mehtälä

R.K! Aikaa vain kuluu kohtahan olet kotona, vaikka onhan tuonne vielä monta päivää. Onhan täälläkin jo kesä. Lehtimetsäkin näyttää vihreän harson peittämältä. Lapsetkin saavat kippasta avojaloin. Heikki toi kuorman hietaa kartanolle siinäpä ne enimmäkseen ovatkin. Weikko se olis aina hevosilla Myllykankaan poikasten kanssa. Hyvin mielelläni suon Weikon olevan heidän joukossaan, sillä he ovat siivoja ja hiljaisia. Usein he myös ovat sokkosilla tuvassa eikä milloinkaan kuule riitasta sanaa. Wieno on itse valinnut toverinsa kuulu sanovan, että jos vain sanotte rumia sanoja, niin minä menen pois ja aikaihmisetkin ovat pitäneet sen niin pahana, että ovat sanoneet, kun lapsetkin opetetaan tuommoisiksi, ettei toiset lapset osaa puhuakaan. Naapurimme Hanna tyttö on kaikkein mieluisin Weikosta ja Wienosta. Silloin leikki käy, sillä hän on niin kovin taitava. Kerttu on yksineläjä, ei hän kaipaa seuraa. Kaikkein mieluisin on Weikko. He niin hyvin sopivat yhteen. Kalervo on paremmin levoton, joten en saa paljon mitään tehdyksi enkä viitsi sitten kiusata.Kävin juuri ojaa luomassa ja niinhän se meni kuin ennenkin. Meillä on Pörhölän Leunu kasakkana niitä luomassa. Aini ei ole koskaan vielä luonut ojaa, joten se näyttää minusta vastahakoiselta. Niitä olisi nyt hyvä luoda, vaan ei kukaan tunnu joutavan sinne. Heikki savuutti oikein kovasti tänään Takanevalla. Pekka on latoa tekemässä. Hänkin on talon ruuassa. Kuinkahan paljon perin päivän ruuasta. Samppa menee noutamaan nauloja, joten on kiire. Monet tervehdykset omaltasi”