Kirje 1911-3-29, Nivala

R.K! ”Kiitos kirjeestäsi ja tuliaisista. Täällä sitä nyt ollaan keskellä touhua. Oppilaita on kolmattakymmentä, miehiä Mantilan Antti ja Tyhtilän Kusti. Se nyt on ikävää, kun Isola tuli sairaaksi. Talousseuralta tuli kirje sairaudesta ja lupaus sijais agronomin tulosta, vaan ei ole näkynyt eikä kuulunut. Sahajauhoja ei myydä, siis niitä ei saada alusiksi. Tänään oli yleinen puhdistus, miten puhdasta lienee tullut. En oikein tunnista. Hyvin siellä lehmät inuvat, tietysti oudoksuvat. Nyt oli maitomäärä vuorokaudessa 345 kgr. Saa nähdä lisääntyykö. Jennin sanojen mukaan olisi pitänyt olla enempi.Knuutin Heikki kävi Köseröä katsomassa ja aikoi kutsua heti telefoonissa eläinlääkärin sitä katsomaan, sillä oikealla etujalalla se ei astu paljon ollenkaan se ei ole ajetuksissa eikä mitään vikaa päälle päin. Iisakki on niin kovin huolissaan siitä, taas kaipaamme Sinua. Kaivo on nyt puhdistettu saa nähdä voiko siitä ruveta ottamaan raakavettä, liejua siellä oli kovasti ja kolme pänikän kanttakin. Puitealalta oli ollut laho, vaan eivät sanoneet olevan kuivaa puuta, että sais siihen uuden. Nyt tämän loppu päivän ovat Roivainen ja Janne tyhjentäneet varsain karsinoita enon kanssa ja miehet ovat Mehtälästä sahapuita hakemassa, sillä rimat on nyt ajettu. Äsken kävi täällä Kantolan Aaku ja otti sen Mehtälän riihen tehtäväkseen Aukusti Lylyn kanssa. Maanantaina aikovat ryhtyä työhön. Käskivät kysyä tehdäänkö se puimahuoneen ja ladon väliseinä piiruvärkillä vaiko hirsistä. Sitä Aaku ei sanonut tietävänsä varmaan. Muut sanoivat muistavansa ja minä annoin heille lähettämäsi piirustukset. Kun puheltiin niiden riihien purkamisesta, niin Roivainen ja Janne kieltäytyivät siitä. Arvelin, että olikohan tuo siitä, kun Aaku ei ruvennut heidän kanssa salvamaan ja ovat tahtoneet, ettei Aaku rupeasisi 200 mk alle sitä tekemään, että kyllä sinä senkin maksat.
Pekka nouti täältä 10 mk. Hän on tullut jo kotiin. Niin taidetaan ottaa hänetkin niitä riihiä purkamaan. Emme ole Iisakin kanssa tästä vielä tuumineet. Esa Harju on käskenyt kysyä, hakataanko halkoja Sarjanperällä, niin hän rupeaisi hakkaamaan.
En voi jättää mitään huolistani vielä. Luulen, että ikävä minulla olisi, jos heittäisin huolet niskoiltani, vaikka toisinaan tuntuu, että olen aivan markkinaväen keskellä. Yksi tahtoo yhtä ja toinen toista, vaan levotan aina mieltäni sulkeutumalla hengelliseen itsenäisyyteeni hetkeksi ja sitten tunnen itseni niin levolliseksi ja tyyneksi ottamaan vastaa sen mitä eteeni sattuu. Kaikkihan on Jumalan kädestä, se on niin helppoa kaikki kantaa.
Torstaiaamu Ei opettajaa kuulu jo oli kumma. Jotkut tytöt ovat jo vähän karmissaan. Taas on niin kylmä ilma, ettei ole puhettakaan lumen sulattamisesta.
Kyllä se villikissa oli mieluinen lapsista. He istuivat ympäriinsä ja pyörijä keskellä. Vaan sitä iloa ei kestänyt kauan, sillä saman päivän iltana, kun se tuli otti Jenny-täti ja kiersi niin lujalle, että se vieteri meni väärään eikä enää päästä kissaa irti, joten se on nyt kaapissa isää odottamassa. Sinä et usko, miten se tuntuu somalta, kun Veikko ja Kerttu odottavat semmoista pikku tyttöä, kun on Peltoniemessä ja Veikko aina sanoo, että isä lupasi lähettää heti kun kesä tulee. Kerttu kuvittelee sen vaatteita ja mitä hän sille antaa. Kyllä he olivat mielissään, kun näkivät minun laittavan pientä myssyä ja sanoin laittavani sitä sille pikkuiselle, jonka isä lähettää. Nyt he vain odottavat kesää ja silloin kun on lämpimämpi, on heillä niin paljon kysymistä siitä pienokaisesta. Lopetan nyt, sillä pitää panna ruokaa pöytään. Jumala suojatkoon meitä Ikävöivä eukkosi ja lapset. Kirjoita nyt vastin noihin kysymyksiin, sillä Aaku aikoi käydä pyhänä tutustumassa”