Kirje 1912-3-18, Helsingissä

R.K. ja pienokaiset ”Lähetän tämän mukana kirjeen emännälle ja kutsun häntä tänne. Kyllä kai hän antaa sen lukea, että näet puuhani. Paikka on mainio ja lääkärit hyvät. On tosin kallis, vaan muuten en luule sen enää kärsimyksistään pääsevän. Se saa tulla vaikka heti, sillä olen kysellyt paikat. Puuhaa niin, että se tulee toisen luokan makuuvaunuun. Siellä on kaikki tarpeet ja pehmoinen vuode. On paras Junnun mennä viemään Ylivieskaan. Piletti maksaa 23 mk 50 p ja makuusija 6 markkaa. Se ei muuten rohkene mennä herraskaisten kanssa, ellei sitä laita valmiiksi makuuvaunuun. Kyllä minä hoidan asian sitten täällä. Jos hän lähtee, niin pitää tulla heti, kun Marianpäivä on niin lähellä tai sitten 25 pv lähtisi sieltä, jos ei ennen joutuisi. Luonnollisesti olet pyhänä kirjoittanut tästä, vaan kirjoitin sen tähden, kun otin asioista selvää. Jos saat tämän maanantai-iltana niin ilmoita jo tiistaina, mitä emäntä tuumii. Jos taas et voisi tiistaina lähettää kirjettä ja lähtö tulisi pian niin voisi Ylivieskasta sähköttää. Jos viimeistään perjantaiksi 22 päiväksi ei joudu tänne niin sitten parempi lähteä 25 pnä, johon mennessä kerkeän saada tiedon asiasta ja ehkä lisäohjeitakin antaa. Jos emäntä tulee niin sinun pitää ottaa siihen toveriksi joku varma ihminen. Eiköhän Miina jouda. Pääsiäisen aikana voisin tuoda sen emännän tullessani, vaan siihen mennessä saa hän kärsiä liian paljon ja sen tähden saisi tulla heti. Käy Jennille puhumassa niin voi sekin kehottaa. Sairaalassa täytyisi sen levätä ja saisi hoidon mitä parhaimman. Ouluun on turha mennä, sillä siellä ei ole sitä varten laitosta. Tunnen onnelliseksi itseni, kun voin tarjota hänelle näin hyvän hoidon, jos hän nyt sen ottaa vastaan.Järjestä nyt sinä siellä olot, ettet väsy puuhissasi, jolloin jäisi koti hunningolle. Onpa hyvä, kun sanoit menneen asiain entistä nuottia. Nyt on lauantai-ilta saunailta ja kello 12, joten panen levolle. Kunpa olisi oma sänky, saunatunnelmineen oman kullan kera.
Jatkoa sunnuntaina
Nukuin hyvin muistoissani. Päivällä olin kirkossa ja nyt puolisen syötyäni jatkan. Ajattelin kirjoittaa Jennille kirjeen vaan jätän sen toistaiseksi. Kirjoitin ensin, että annat Jennille 50 mk, että se ostaa piletin, vaan on ehkä parempi, että hän itse hoitaa kukkaronsa. Anna 50 mk kuitenkin ja sano minun käskeneen. Mitä täällä tarvitaan niin on minulla rahaa. Ottakaa ompelija ja tehkää muutamia valkoisia takkeja ja mahdollisesti muitakin alusvaatteita ja kehottakaa se matkaan. Kenties viivytte puuhissanne ensi viikon, joten 26 noin kello 11 aamulla olisi se täällä, jos 25 p lähtisi. Elän nyt tässä toivossa, että hän tulee kun kaikki on valmista. Wähintään täytyy hänen olla kuukausi, kun kerran tulee. Sittenpähän näkee, kun kokee senkin.
Huhtikuun 4 pv tulen minä luultavasti kotiin. Siis 21/2 viikkoa enää. Toivon teille terveyttä ja reipasta mieltä odottaissanne. Emännän ei tarvitse matkustusta peljätä. Jään odottamaan vastaustanne. Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”