Kirje 1912-4-17, Helsinki

Rakkaani ! ”Kiitos kirjeestäsi. Oikein säikähdin, kun kaksi kirjettä tuli sinun kirjoittamalla osoitteella postissa. Tuo Palolan Feli rehujen tiedustelu on turha. Jos Roivainen on sanonut, että siellä on myytäviä olkia niin on turhia puhunut, sillä pitäähän hänen tietää, että ne ovat omaa tarvetta varten. Mehtälästä ei anneta rehuja kenellekään. Pane tämä lappu kuoreen ja toimita Palolaan. Sanoit, että Ukkoa mennään loppuviikolla auttamaan. Laita heti huomenaamulla niin monta kuin voit ja antaa olla yötä, jotta saisi sen Ukonkin kotiin. Jos taas on keliä niin tuokoon illalla rankoja. Ne viimeiset ohranoljet saisi myös tuoda ja kylvöaikana täytyy siellä hevosillekin leikata rukiinoljista silppuja. Hakoja pitäisi ajaa myös, kun ei ole olkia panna kesällä karsinoihin. Ellei niitä tällä viikolla kerkeä ajaa, niin täytyy Ukko jättää vielä sinne. Jos tuopi pois niin käyköön vielä ensi viikolla yönseudun muutamilla hevosilla ajamassa, sillä tuskinpa muranajo enää menestyy. Tunkeutukaa nyt heti ulkokellariin ja katsokaa mitä siellä on. Jos ovat pilaantuneet niin täytyy syöttää sioille ja parhaat valita siemeneksi.En ole luvannut Jennille enkä Heikille perunoita, eikä ne ole kysyneetkään. Kumminkin saa antaa, jos eivät ole pilaantuneet, vaan päinvastaisessa tapauksessa eivät tule tahtomaankaan. Heiniä ja olkia meidän täytyy tasata, vaan voisi ne jotain puhua. Ehkä emäntä on luvannut, ja jos ovat säilyneet niin on se lupaus täytettävä. Jos taas ovat pilaantuneet niin lupaa ulkokellarista valita heidän siemeniä, jos niitä Heikkilästä odottavat. Jos ensi viikolla mennään vielä hakoja Mehtälään ajamaan, jos en menisi pienimään? Tämä ei ole välttämätöntä, sillä voi niitä pieniä sittenkin, kun mennään asumaan. Se Mehtälän asuntokysymys minua huolettaa. Oletko ajatellut miten se järjestetään. Panen lapun Iisakillekin Sydämellinen tervehdys teille kaikille Kyöstiltäsi”