Kirje 1912-4-21, Helsinki

Rakkaani! ”Kiitos kirjeestäsi, joka siirsi minut taas kotiaskareihin. Nyt ei ole työt hyvin järjestetty, kun miehet ovat hakkailleet ajalla, jolloin olisi pitänyt ajaa ajoja. Kumminkin voit tämän pitää vain omana ohjeenasi, ja järjestä niin että tällä viikolla ajavat minkä voivat ja sitten hakkaavat. Hakkauta ne heti aivan lyhkäseksi, sillä ei niitä kesällä jouda pienimään.Mitä siihen Tammikiin tulee, niin on se nyt varastanut meitä paljon. Tietysti se ei enää koskaan poiji ja semmoisena siis lopettava. Myy se heti jos saat hyvän hinnan. Alle 150 mk ei sitä saa myydä, sillä liha on kallista. Oululainen jo talvella tarjosi 120 mk. Tarjoa sitä Niemelälle tai Hirvosille. Älä määrää hintaa vaan käske tarjota ja elleivät tarjoa 150 mk niin sano, etten ole luvannut sitä halvemmalla myydä. Enempi saat ottaa, jos saat, vaikken usko niiden oikein tarjoavan. Pidä rahat takanasi, sillä voi käydä niin, että pitää pyytää niitä tänne, jos tulee ne osinkojen perijät. Tahdon päästä niistä rahoista, jotka liian kauan ovat olleet perimättä. Olen niille uudelleen kirjoittanut. Muutaman päivän kuluttua ilmoitan.
Jopa oli lysti, kun olivat perunat pysyneet hyvinä. Älä tarjoa pyytämättä niille Kivimäkisille vaan anna emännän käskystä. Kirjoitin eilen emännälle. Saa nähdä eikö se lämpöisten ilmojen tultua muuta kotiin. Onhan tuo hyvä, kun on näin kauan ollut, joten luulen siitä nyt apua olleen.
Kun en tiedä saako Heikki Pirttiperästä kärryjä niin sano, että saavat Heikkilästä kärryt. Silat kerkeävät saada sitten, kun hevosenkin. Kirjoitin Iisakille. Lue, että näet tarkoitukseni. Perunat pitänee nostaa itämään. Onko sikoja pidetty yksissä ja vuoroteltu niin kuin ehdotin. Ne saisi kaikki emot astuttaa. Niistä kaniineista puhuin vähän, jos ne tulee tänne lähetettäväksi. Kun niitä rimoja on Mehtälässä hakkaamatta, niin voisi lähettää kotoa jonku miehen hakkaamaan, ettei niitä tarvitsisi kasakoilla teettää. Kumminkin kotiaskareet ensin. Rimojen hakkuu ei ole välttämätön kunhan rangat tulevat hakatuiksi. Ehkäpä tämä riittääkin. Mitä tuumit Mehtälään menosta? Miten on rehuja? Sydämelliset terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”
Nivala 21/4 12 Rakas Kyösti! ”On niin kaunis ilma, että tekee mieli ulos mennä. Emäntäkin tulee keskiviikkona kotiin. Hän ilmoitti minulle. Ei sanonut kätensä parantuneen vaan jalat kuulemma ovat terveenä. Siis keskiviikkona mennään häntä asemalta noutamaan.
Wertti menee pois. Asia oli semmoinen. Lähdettyäsi Wertti tuli kohta pyytämään rahaa, että saa kenkänsä korjautettua. Annoin hänelle 5 markkaa ja nyt lauantaina hän taas tuli pyytämään. Sanoin heti, etten anna, sillä kun mies joka toinen päivä makaa, niin ei mitenkään kerkiä tienata niin paljon. Hän lähti pois tuvasta, vaan kohta tuli takaisin ja sanoi, kirjoittakaa isännälle, että saapi hankkia miehen hänen sijaansa. Sanoin heti vapaa on. Vielä hän näkyy olevan ja syömässä käyvän enkä viitsi mitään sanoa, anna vain rauhassa olla huomiseen. Uskotko Kyösti, että Sinua kaipaan, koskee niin kipeästi sisimpääni, kun täytyy yksin olla, vaan en tunne teostani yhtään katumusta, enkä usko, että sinäkään tuomitset, sillä se näytti, ettei hän voi enää olla. Taivaan Isä johda minua rauhaseen mieleen seisoessani tuon vieraan keskellä.
Toivo menee rippikouluun maanantaina ja kiertokoulu alkaa Nokelassa maanantaina. Aliisia en vielä huomenna päästä, sillä tahdon lopettaa kankaan. Menen nyt vähän ulos Kainon kanssa. Nyt sunnuntai-iltana diakonissa ja täti kävivät täällä, joten en tahtonut saada tilaisuutta sinulle puhua. Eno kertoi, että Werttiä on ruvennut jänestämään ja aikoo vielä olla työssäkin. Olen arvellut, etten ole tietävinään. Panen eineen niin kuin ennenkin. Oma ajatukseni on, että sanoisin, että hän on vapaa. Mitä sinä sanoisit.
Lopetan, sillä kirjoitan emäntätädille, että hevonen tuodaan asemalle, kun hän arveli, jos olis kulkijaa, jonka kyydissä hän tulisi. Siellä Mehtälässä on vielä risunajoa, vaan Iisakki sanoi, ettei nyt mennä, vaan jonakin päivänä tällä viikolla. Wertti ei tullut syömään. Toivon, että hän menisi pois. Lapset nukkuvat vielä. En nyt kirjoita enempää, sillä kiirehdin kangasta kutomaan, että saan sen tänään. Lämpimin tervehdyksin Omasi”