Kirje 1913-2-18, Helsinki

R.K. Sain kirjeesi ja osoitekortin paketista, jota en kumminkaan ehdi hakemaan. Turhaan sen mutterin lähetitte tänne, sillä kyllä minä muistin sen mutterin koon ja muodon, jos olisi ollut samanlaisia pumppuja, vaan niitä en löytänyt. Etsin niitä huomenna.Jos tulet tänne niin mene heti Ylivieskassa pisimmän punertavan vaunun keskelle naisten osastoon. Se on makuuvaunu ja keskusta on kahta puolta ovella eristetty muusta vaunusta. Siihen mahtuu enintään 8 naista. Ota siihen paikka ja osta kunduktööriltä makuupiletti. Se maksaa 2 markkaa. Samaan maksuun saat sitten yöksi viltin ja polsterin. Saalin voit vielä ottaa kotoa lisäksi. Sis näin on meneteltävä eikä muuten. Se vaunu tulee tänne asti, joten ei tarvitse värkkejä muuttaa ja yöllä on turvallinen, sillä sen ovet lukitaan. Rahaa ei tarvitse ottaa paljon mukaan, sillä minulla on kyllä täällä. Tule turkissa, jos tulet niin ostetaan täältä kepeämpi, jos tarvitaan. Ellet ensi pyhän aikana tule, niin silloin se jää riippuvaksi pääsenkö minä pääsiäisen aikana. Käväsen varalta lauantaina asemalla, vaikka ilman sitäkin ajurilla osuisit Wuorik. 4:ään. Kadulta nousee ovi ja 4. kerroksen ovessa on nimeni soittokellon kohdalla. en muista mitään erikoista.
Mutterin laitan kai huomenna. Sano Iisakille, että jos heinänajoon on ilmat sotkusia, niin ajetaan sontaa. Ja kun Mehtälästä ajetaan niitä risuja niin pitää mennessä viedä sontaa siihen kotivainioon. Kylläpä se jauhon meno on suunnatonta. Sikojen luulen vievän luvattomasti. Käske sijoille keittää niittokauroja ja antaa jatkoksi hauduttuna. Kysäse tekeekö Eno kolmet appeet kopallisesta. Ellei niin sano, että kyllä niin kukkura kopista pitää kolmet tehdä. Kauroja täytynee ottaa eläimille. Kenties myllyynkin jäi jauhoja. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”