Kirje 1913-3-2, Helsinki

R.K. Mitään erikoista ei minulle kuulu vaan kun on sunnuntaina aikaa niin piirrän muutaman sanan vastaukseksi kirjeeseesi. Kyllä sinä saat ne porsaat sinne Nevalaan myydä, ettei tarvitse haapajärvisten hakemista odotella. Sano Iisakille, että reen jalaspuita ja tarvekoivuja on nyt hajettava metsästä, kun sinne on tie. Rankaläjistäkin voi tietysti erotella isompia tarvekoivuiksi, vaan reenjalaspuiksi ne ovat tavallisesti lyhyitä. Menköön Iisakki yhden miehen kanssa(hevonen kummallekin) niitä hakemaan heti tällä viikolla, ettei ne vain unehu. Salonhaudan takaa saa niitä parhaiten. Myöskin haravan varsipuita pitää hakata ja jos on niin isoja haapoja tai koivuja, joista saisi lapioita niin saisi ne niitäkin jonkun muokata. Näiden teosta kerkeän minäkin puhua, jos vain värkkejä hankkivat ja voithan sinäkin sanoa, että niitäkin talossa tarvitaan. Syksyllä metsänpuhdistus aikaan näitä olisi ollut paras ottaa, vaan ei ne olleet nähneet niitä. Sano nyt Iisakille, että tämä täytyy ennen pääsiäistä toimittaa, ettette tule huonoiksi isänniksi. Eipä taida siitä Timosta tulla torpan tekijää. Se velkaantuu taas niin, että tarjos jo pääsiäisen aikaan niitä puita minulle. Kyllä minä voin ne ostaakin, vaan en minä niistä Ryönään taloa teetä. Jään odottamaan pitkää kirjettänne, jota lapsien kanssa olette pyhänä kyhänneet. Keskiviikkona meni täältä Saalastin rouva. Hauska ja raaka ”akka” sillä Filppu paralla on. Sääli miestä! Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”