Kirje 1913-4-6, Helsinki

R.K. Kiitos kirjeestäsi. Minä unehutin sen myllyn kirnun ym. sen yhteydessä olevat asiat. Iisakki lie käynyt Ylikankaalla. Ehkä kirnu on niin huono, että se kaipaa korjausta. Parasta olisi sinne laittaa kaksi miestä kummankin, vaikka ehkä sen voi 2 koko työnkin tehdä, sillä ei tarvitse kivejä purkaa. Toiselle kahdelle olisi jään survomista, joten pääsisi pikemmin eroon. Wai on Laaksolaiset toivotonna Pentin parantumisesta. Sepä on surullista. Parempi olisi kuolema, kun jos se aivomätä veisi järjen. Enkös ollut hyvä arvaamaan sinun suhteesi. Kalervo raukka lienee parantunut. Koeta nyt hankkia niille kunnolliset kengät, sillä ei ne voi olla ulkoa poissa ja eihän se ole suotavaakaan, että ovat aina sisällä.Sitä Mehtälään menoa täytyy sinun ruveta valmistamaan. Jos Pihlajakankaan Taneli käy siellä, niin kysy eikö hän vaimonsa kanssa lähtisi sinne, jolloin pantaisiin Olga kolmanneksi. Palkkaa saat luvata niille yhteensä 300 mk. Jos sitä ei saada niin täytyy neuvotella Anttuunan kanssa, jolloin Johanna pannaan toiseksi ja Iisakki ja Toivo. Kyllähän sen kerkeää lopullisesti päättää, kun tulen kotiin, vaan mainitsen mahdollisuuksia, joiden pohjalle voit rakentaa.
Minä kirjoitan vähän Iisakille huolien huojennusta. Mitään tärkeää kiireellistä en nyt muista. Ostetut heinänsiemenet pannaan sinne yliselle pieneen laariin. Teotori lienee ne punninnut. Kirjoitan minä sille Walliinillekin, joka tarjoutui pehtooriksi, vaan sanoin etten varsinaista työnjohtajaa tarvitse, vaan jos tahtoo työhön tulla ja tyytyy talon tapoihin, joista tein selkoa, niin työtä kyllä annan ja maksa 50 mk kuukaudessa eli saman kuin veljellensä. Annoin semmoisen kuvan tehtävistään, ettei katso olevansa muita kummempi talossa. En luule tulevan, enkä kaipaakaan, vaan sanoin työtä olevan. Siitä Suven veljestä olet luultavasti epäilevän lausunnon antanut. Ehkäpä siitä tuumasta sisarensakin luopunut. Nyt tarvitsisivat työt isännän silmää, vaan olen neuvoton, kun niin lyhkäsiä tietoja olen saanut enkä tunne keväimen tuloa. Luulen sen voitavan kumminkin vastaanottaa. Terve kevät! Ja terve teille minun kevääni. Muistoissa uinuva Kyöstisi”