Kirje 1914-2-6, Helsinki

R.K. ”Kiitos pitkästä ja asiallisesta kirjeestäsi. Hyvin olet isännöinyt. Kenties saatte Walppaalle teettää uudetkin ränget, vaikka neuvoni on kyllä pätevä, varsinkin, jos ottaa vähän niskalta pois puuta. Antakaa olla tallissa, jos on jotakin vikaa. Laita side ja anna vähän pumpuleita, jos apteekista saat sitä marraskuulla otettua harmaata salvaa. Toinen samalla kertaa otettu salva ei ole savikkoon.Anna sepän raudoittaa uusi parireki. Mitään muita uusia rautoja ei tarvitse ottaa kuin pohjaraudat. Sano, että muut käskin panna vanhoista. Muhjalan riihiladossa on leveitä rautoja hirsitukin keskelle. Jussilan Iidalle ei myydä sitä latoa. Ne annetaan olla kylvöntekoheiniksi. Ne on viime kesäisiä heiniä. Ottakoon nyt muilta kun niitä saa. Se on katsonut ne niin vähiksi, että paljastuisi, jos määräisin hinnan. Kirjoitan pyhän aikaan enempi töistä, jotta osaan isännöidä. Tietysti kruunun metsästä on rimat nyt kotona. Sitten ajetaan kotisarasta hirret. Timo ja Samppa saa päiväkunnissa evään kanssa kokoilla. Muut käy siellä 2 kertaa päivässä. Aina kun on aikaa, niin ajetaan santaa. Ota Timo viikoksi, jolloin kootaan puut ja lopuksi saa särkeä juurakoita.
Lapsille tekisi mieleni kirjoittaa, vaan en paljon ehdi. Wai äidin sänkyyn sen Kalervon täytyi turvautua. Ole nyt kiltti ja rupea Weikon kanssa nukkumaan, ettei äidillä olisi niin ahdas. Weikko rukan pitää varoa vähän enempi laskiessaan, ettei kasvot mene pilalle. Lue nyt ja opettele kirjoittamaan, että isällekin sitten kirjoitatte. Wienon, joka käy koulua, täytyy myös olla varovainen, ettei kastu jalat ja muuten vilustu. Kertun sirkulalle myös terveisiä, että hoitelee pikku Kainoa äidille avuksi. Isä muistelee täällä teitä kaikkia. Olkaa kaikin tottelevaisia, niin isän on täällä helpompi olla.
Jopa se Eemelin epäkäytännöllisyys taas tuli esille, kun ei ollut vara päivää odottaa, jolloin meidän reellä olisi saanut tuoda sen kamariin asti. Kyllä sinä olet parempi isäntä. Pyydä Junnu sinne päiväksi, että se korjaa poikasten kengät. Pankoon nahkaa niiden kantojen taakse ja lisää kantalappuja. Kyllä hän osaa. Lähetä nyt sunnuntaina sille sana.
Silmälasini jäi kotiin. Älä vielä lähetä niitä, sillä voi ilmetä muutakin puutosta. Täytyy taas mennä istuntoon. Kortteeri on minulla hyvä. Toivon sydämestäni, että sinä rasittumatta jaksaisit täyttää sen vaikean tehtävän, joka on sinulle jäänyt. Mikä on terveytesi laita. Sano kaikki oli se minkä luonteista tahansa. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”
R.K. ”Eipä tullut siitä sinun sairaudesta mitään, vaikka minä olen koettanut odotella kaikin voimin. Mitään mainittavampaa ei minulle kuulu. Oleksin täällä jokseenkin hiljaa, sillä täällä puhutaan niin kovin paljon pötyä, että olisi syytä esimerkin vuoksi vanhojen vähän pitää pienempää suuta. Kun asioita tulee niin tietysti silloin täytyy käydä käsiksi, vaan en ole pitänyt välttämättömänä. Waliokuntatöitä täällä tehdään kovasti, niin että lopulta tulee sellainen asioiden tulva, että pelottaa.
Sanopas Jennylle, että panee sille kolmannelle nupukalle syntymäpäivän muistoksi säästöön 50 markkaa. Kyllä minä lähetän teille, kun saan, sillä koetan omat tarpeeni supistaa mahdollisimman vähään. Teillä taitaa perunanotto olla parhaillaan. Kyllä se on ikävä työ, vaan jos on hyvät ilmat, niin voihan se mennä piankin. Kirjoitan Jussille muutaman sanan, niin on kenties hänellekin vähän hupasempi. Parhaimmat terveiseni teille kaikille Kyöstiltäsi ”