Kirje 1916-3-21, Nivala

Nivala 21/3 16
Suurin Kultani! Kiitos kirjeestäsi. Olipa hyvä, että ne paperit olivat etsimiäsi. Luulin jo, etteivät ne ole niitä, vaikka löytäissäni ja lähettäissäni en epäillyt. Ne löytyivät, kun avasin tampuurin kaapin ja otin ne maanmittarin kartat esille. Ne oli niiden kanssa pistetty yhdelle hyllylle siis se ei ollut vaikea temppu.
Nyt kerron töistä. Hirren ajajilta ei mene enää kuin pari päivää. Silloin tulee latvatkin ajetuksi. Heinänajajilla ei Takanevalla ole enää muuta kuin 4 latoa. Huomenna ruvetaan niistä ajamaan ja vielä mahtuu uudelle luuvalle. Sitä kivimiestä ei ole nyt käynyt täällä, joten emme tiedä, mitä hän tuumii. Samppa kävi eilen kysymässä työtä. Ei hän minulta kysynyt vaan Iisakilta. Esitin hänelle samaa kuin kirjeessäsi mainitsit. Rahaa hän ei ole pyytänyt vaan jauhoja. Perunakuoppaan meidän on täytynyt jo tunkeutua, sillä tuvan kellarista ne loppuivat jo. Onhan ne kuopassa hiukan imeliä, vaan hyvin niitä voi syödä. Se sinun potilaasi navetassa on jo valloillaan. Olemme jo ruvenneet pitämään sitä ulkona päivälypsyn aikana säännöllisesti ja se tähän asti on näyttänyt olevan hyvä.
Emäntätäti on jo parantunut. Hän aamulla kulki jo joka paikassa ja melko varahin. Siis kaikki tasaantuu samaan vanhaan uomaansa. Nyt on ilma kovin jäätävän kylmä, vaikka asteluku on vain 15, vaan on kova pohjatuuli. Kaivoa ei ole ruvettu vielä puhdistamaan, kun on työt niin vakituiset ja ilma niin kylmä. Ja yksi asia vielä, näyttää vesi sinne lisääntyvänkin ja on kirkkaampaakin. En muuta muista nyt joten lopetan. Lämpöiset tervehdykset omasta puolestani vain omasi”