Kirje 1917-10-8, Junassa

illalla ”Rakkaimpani! Palaan juuri Lepaan puutarhaopistolta ja maatilalta. Wiivyin päivää enempi kuin aioin, sillä laivat? eivät kulkeneet sunnuntaisin ja jouduin niin myöhään perille, etten kerinnyt tarkastaa näitä laitoksia. Tuntui Parolan asemalla niin pahalta, kun täytyi lähteä etelää kohti ja pohjoiseen oli mieli. Saa nähdä milloin pääsen käymään kotona. Yhtä ja toista näin taas huomioon otettavaksi siellä kotitilallakin, kunhan taas pääsen siihen käsiksi.. varmaan panen jo ensi kesänä jotain näkemästäni käytäntöön. Sinä ajattelet ”Kyösti rukka suunnittelee eikä tiedä mitä talvi meille mukanansa tuo. Niin kukapa sen tietää, mutta ainakin toivon, että saisimme ensi kesänä entistä toiveikkaampana puuhata kotimme ja lastemme hyväksi.. Toivon, että minua odottaa kirje lämpöisessä kamarissani, kun illalla pääsen kotiin ja jos petyn niin saan sen huomenna. Näin aina elän uusissa toiveissa ja silloin se pyörii ratas, kuten ainakin kunnossa oleva. Sydämelliset terveiseni teille kaikille Kyöstiltäsi”