Kirje 1917-11-2, Nivala

”Rakkaimpani! Perjantaiaamuna. Nyt tulee lahtari. Teurastetaan sika. Lampaat nyt viedään Ylivieskaan. Ne kolme aikuista lehmää ja kaksi nuorista poikinutta, jotka keväällä poikivat kesken ja nyt ovat myötäänsä kiimassa. Se Salanteelta tuotu on toinen niistä. Suutari on meillä ja koetetaan tehdä kuten käskit. Jannelle annoimme kengät ja vasikan nahan, jotka olit luvannut.Tämä minun valtakuntani on sekaisin. Palkolliset olen jo kaikki tilittänyt. Tyytyväisyys oli kaikkien silmissä paitsi Oskarin, joka katui, kun ei kesällä ottanut isäntää lujemmalle palkasta. Sanoin hänelle, niin toiset suunnitelmat meillä olikin, jos Oskari ei olisi tehnyt rikosta ja olisi tunnustanut tekonsa, niin olisi asia ollut parannettavissa, vaan et ollut rehellinen. Lupasin kumminkin 1/2 ht perunoita talon alkajaisia. Tämmöistä sattuu toisinaan.
Jospa olisit kotona, tulee silloin mieleen. Kyllä tuo hintojen nousu on kamalaa. Ajattelen tuottajat keskenään saisivat kilpailla, mutta tuo köyhä kuluttaja oikein hirvittää täälläkin, vaikka en näe niin paljon kuin sinä. Mistä maksaa kun ei ole tuloja. Vielä on maa sulana, että voi tehdä maatöitäkin, vaan sitten kun maa jäätyy niin mitä sitten. Postin varkaista ei ole saatu selvää Huotarin poika on epäiltynä. Hän on sanonut jo kahdessa paikassa olleensa silloin eikä kummassakaan paikassa ole ollut, kun poliisi oli tiedustanut. Saa nähdä saadaanko selvää. Ajo astuu paremmin. Toivotaan parasta. Lahtari tuli ja minua käsketiin. Lopetan jaarittelun isälle. Lämpöinen tervehdys omaltasi” Anni on toistaiseksi meillä tervehdys häneltä. Jumala kanssamme