Rakkaimpani! On sunnuntai ja vähän rauhallisempaa. Lähetystöjä on tosin pari käynyt vaan se ei ole isosti rasittanut. Olen ajatellut tässä tätä asuntokysymystä. Nyt saisin huoneet 1 päivästä toukokuuta toisesta paikasta. Sekä huoneet että kalusto miellyttävät minua, mutta on niin ikävä sanoutua tästäkin irti. Huoneet ovat tosin varjon puolella, mutta valoisia. Tässä talossa en minä voi viihtyä, siis täytynee ryhtyä muutostaan puhumaan. Jos ottaisin kaksi huonetta ja tulisin olemaan pitempään niin ehkä tulisimme Wienon kanssa toimeen, jos hän syksyllä tulisi tänne. Tästä voimme tuumia myöhemmin, kun tulen kotiin, sillä se kotiopettaja-ajatus ei ole myöskään minulle vieras.Työ alkaa tuntua vähän hauskemmalta. Jos elintarvekysymyksestä vapautuisin, niin innostuisin tähän. Se on kumminkin yhä pelottava kysymys. Perjantain Helsingin Sanomista näet Maalaisliiton puoluekokouksen selostuksen. Se on perustettu minun lausunnolle suuressa määrässä. Se on yleishyödyllinen kanta ja tunnusti sen myös siksi kokous. Kelin arvaan siellä menneen. Lienettekö saaneet aidaspuita kyllin. Kun riihen luona hakataan halkoja niin särkee kaikki mistä vain saa. Mehtälässä saattaa ajaa pitempään. Pärepuita käskin hakata Mehtälästä vaan taisivat jäädä hakkaamatta. Onko voin ajoon saatu ketään? Maksapa sinne meijerille se Helsingin herrojen ottama voi. Minä perin 7 mk ja kun sitä oli 8 kg niin 56 mk. Kun keli loppuu niin hakkuuta juurakot ja rangat. Yksi pajotettu kirves on vintillä. Laita kellariin lukko. Perunansiementä täytyy nostaa tavallista enempi. Kirjoita miten perunat ovat säilyneet. Työmiehille myydään viljaa vaan ei vielä muille. Sydämelliset terveiset teille kaikille kaipaavalta Kyöstiltäsi”