Kirje 1918-6-1, Nivala

Rakkaimpani! Kiitos kortista. Meinasin tänä aamuna lähteä luoksesi, vaan kun lupasit tulla ensi sunnuntaina, niin pysyn poissa, vaikka eväät kaikki on valmiina. Wieno tuli perjantai-iltana kotiin. Hän oli läpäissyt hyvästi eikä yksikään näistä neljästä saanut edes ehtoja. Tämä kaikki meni siis hyvin. Toivo meni lyseoon. Samppa tuli kotiin Wienon kyydissä ja myötyriksi. Nyt alkaa olla kylvötyöt tehtynä paitsi turnis ja nauris. Perunakin pantiin ja mitä perunamaasta jää niin panemme ohraa ja tänne talon tykö vähän lanttua ja naurista.Kalevassa oli, että Mäkelin ja Kallinen tuodaan sinne ammuttavaksi, vaikka ei siinä niin ollut, että ne ammutaan, vaan Anni sanoi niin. Woi näitä aikoja. Jos et vain pääse ensi viikolla, niin tulen sinne. Täällä on niin kovin kylmä ja kuiva, ei ollenkaan sada ja kaikki kuihtuu. Rukiin laihot harvenevat. Kato näyttää tulevan. Taivaan Herra pelasta tämä Suomen kansa nälkäkuolemalta. Et usko, miten mielelläni olisin ottanut sellaisen kortin, jossa ilmoitat kotiintulosta. Jumala Sinua suojatkoon ja Hänen tukeva kätensä sinua ohjatkoon. Meidän tiemme on Hän itse määrännyt, vaikkakin se toisinaan epäilyttää, että miksi näin, vaan siihen luottaa on niin turvallista. Kaivaten omasi”