Kirje 1918-7-2, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos tervetulleesta kirjeestäsi. Työt ovat kuten olin laskenut edistyneet viime viikolla. Mehtälän haalla uskon jääneen niitä saarekkeita. Myöskin oli siellä rukiin sivulla suolla, missä pojat kynti, yksi oja luotava. Sanoin tämän matkalla I:lle, vaan liekö muistanut varottaa. Hevostyötä on siellä kahdelle parille. Törmälän vainiota en muistanut. Se sovinto-oikeuden kustannusten jako, niin kuin sanoin oli väärä. Kirjoitin heti Kuhlefeltille ja kirjoitan vielä tuomarille, en valittaakseni vaan osoittaakseni, että seuraan heidän työtä. Ilmoitin, etten valita. Kirjoitin K:lle senkin vuoksi, että se muuten olisi maanmittari palkkion laskenut samojen perusteiden mukaan ja kaikkialla lopun ikänsä. Woit sanoa tämän Taanilallekin, jos satut näkemään. Mitään erikoisempaa ei tänne kuulu. Pääni alkaa selvetä. Tunsin jo tänään voivani syventyä hyvinkin asioihin ja sain aikaankin jotain huomattavaa. Täällä on verraten kuuma noin 40 päivän puolella ja kesä kukkeimmillaan. Minusta on alkanut tuntua, että on paras jättää se Wienon yritys. Silloin se menee hyvin III:lle luokalle ja paha olisi, jos tulisi ylivoimaiseksi IV luokalle, kun on vähän heikko. Mitä terveyteesi tulee, niin on hyvä näin kun on, sillä minun mielestäni on asia nyt toinen selostuksesi jälkeen. Jutellaanpa hänestä tavatessa. Sydämelliset terveiset teille kaikille. Kyöstiltäsi. Käskepä vaikka Wienon panna talteen se kirje, jonka lähetin Muhokselle, jos vaan on sanomalehdissä.”