Kirje 1919-11-16, Helsinki

Rakkaimpani! ”On sunnuntai. Tulen juuri aamiaiselta ja Ateneumista, jossa kävin taiteen parissa lepuuttamassa aivojani. Woi kun olisit ollut mukana. Siellä on niin paljon tosi taidetta, joskin paljon luonnon lapselle vastaista. Kuvittelin monen taulun edessä, miten niitä sinulle kahden kesken arvostelisin. Kuten kotona käydessä niin senkin jälkeen, olen ollut verrattain väsynyt. Se paisui unettomuuteen asti, joka jo silloinkin vaivasi vähän ja piti mieltä lamassa ja miehuuttomana. Nyt olen koettanut loppuviikolla laiskotella ja lepäillä ja tunne taas veren virtaavan entiseen tapaan. Soisin niin mielelläni sinullekin taiteen ja puolison parissa lepohetken, jossa mielesi nousee samalle tasolle seurassani. Sen todella ansaitsisit. Luokseni tulivat Wille Ylitalo ja Matti oja, joten kirjeeni pysähtyi tähän ja häiriytyi runollisuus ja tunne, johon se yritti virittyä ainakin aatoksissa. Talousasioita en nyt voi kirjoittaa, kun en ole kuullut sieltä mitään. ellei siellä ole tullut lunta niin täytyy suuren miesjoukon ruveta hakkuuhommiin. Siinä Leppäläm Heikin ja Kauppilan välilläkin on hyvin likellä metsäpala, joka on hyvin tiheää. Pari vuotta sitten toimitettiin siinä harvennushakkuuta, mutta se on vieläkin liian tiheää. Sitten saisi puhdistushakkuuta toimittaa Heikin ja Feelin talon välissä ja edelleen Lätäkön takana. Heikki Niskanen saisi näyttää Toivoselle rajat, ellei Iisakki tiedä, kun se kiemurtelee paljon. Karttaote pitäisi olla Toivoselle taskuun. Se on alalaatikossa se kartta, joten voit sen sille antaa, että saa piirustaa kotisaran itseään varten. Linjat saisi aukoa samalla. tästä saisi hakata pääasiassa polttopuut, rankoja siis huonompia puita. Myöskin aidan värkkiä tarvittaisiin. Työnjohtaja saa leimata puut toisille. Tässä voivat käydä päiväkunnissa. Myöskin se kuokkamaa Mehtälän uuden tien varrella (uudella suolla) olisi hakattava aivan puhtaaksi. Siitä saa monenlaista tavaraa. Toivottavasti tulee kumminkin lunta sielläkin, ettei ole työ hakemisessa. Ellei niin käykää tähän kotihakkuuseen. kirveet siis kuntoon ja joutuin miehet metsään. Hevosille ei pitäisi myöskään tehdä apetta jauhoja säästäissä, kun kaksi kertaa päivässä. Ehkä voisi sen niin järjestää, vaikka keveämpiä ajojakin ajetaan. Ehkä kumminkin minä järjestän käydessäni tämän asian. Kumminkin jos ei ole keliä niin voit kysyä tekeekö ne 2 vai 3 päivässä, kieltää kolmannen. Hyvähän on tosin, että hevoset tulevat kuntoon, mutta vielä tärkeämpi on ruokkia kunnolla ajojen aikana. ja niillä jauhoilla pitäisi päästä kevättalveen. Täällä on lunta kovasti ja hyvä keli. Toivottavasti jo sielläkin. Kirjeessä en nyt osaa enempää pakista, vaikka persoonallisesti tuntuisi olevan paljon asioita. Jospa olisit täällä. Minulla on äitiä ikävä. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”