Kirje 1919-11-6, Kotona

Rakkaimpani! nyt olen minä saanut kaksi poikaa. Toinen on Wonkalan vanhempi poika. Hän ei ollutkaan mennyt Ppavolaan vaan oli käynyt Kantoperällä kyläilemässä. Hän tahtoi 1700 mk ja minä tahdoin antaa puolitoistatuhatta, mutta sovittiin 1600 mk. Sitten hänellä on mukanaan Pyöriässä kolme vuotta palvellut poika Eemeli Niskala. Hän on 18 vuotta ja oikein vankka ja miellyttävää poika. . Hän tahtoi saman kuin edellinenkin, vaan lopulta suostui, että hän saa 1300 mk, sillä hän sanoi kyntäneensä ja kantaneensa heiniä niin kuin aikuiset. Woi miten on vaikea päättää tätä asiaa, vaan pidin siitä, että hän oloi palvelevan oloinen. Iisakin kanssa keskustelimme paljon. Hän sanoi olevan meidän syyn, että Onni on niin äkäinen, sillä olemme kuulemma kohdelleet aina huonosti. Sanoin, minä pyysin hänen tätiään ottamaan Aittoperälle, niin täti sanoi, ettei mitenkään niin äkäistä poikaa he ota kotiinsa ja eihän Onni ollut meillä äkäisyyttä oppimassa. I sanoi, viitsivät sanoa, sillä heiltähän se on äkäisyytensä perinyt. Iisakki raukka aina syyttää muita. Onhan meillä poikia jo täysi määrä. Kunpa Jumala soisi, että nämä pojat olisivat hyviä.Iidalla on Palolan Matti vieraana. Kyllä taisi Iida nyt mennä meiltä myötyriksi. Se Niemelän Idakin tuli meille poloinen. Huomenna mennään hakemaan sitä työnjohtajaa ja nyt lähetän lapsille jauhot ja voita. Jumala suojatkoon sinua. Hyvää yötä. Lämpöinen tervehdys omaltasi”