Kirje 1921-12-12, Helsinki

Helsinki ?? Rakkaimpani! Sunnuntai-ilta alkaa tehdä tuloaan. Aamulla lähdin kokoukseen kello 9 ja nyt on kello 5 j.p.p.. Wiimeksi olin kuuntelemassa kotitalousesitelmää. Koko ajan muistelin kotimme puutteita. Muistin liian ahtaat astiakaapit ym. Niiden puutteet päätin nyt poistaa. Kun Jyrkän sahalla on sahapuita, niin pitää sahauttaa tähän tarkoitukseen sopivia lautoja. Neuvottele tästä nyt Jaskan kanssa, kun hän on siellä. Mitä niiden tekoon tulee, niin värkki pitäisi panna heti uunille tai kattoon kuivumaan ja viedä kuivattuna sitten Isollekoskelle, niin Jaakko ja Niilo tekevät ne kotonaan talvella. Piirustuksen laitan minä. Tällaiset tarvitsemme myös Mehtälään, vaan kun saisimme nyt aluksi kotiin, niin pahin puute poistuisi. Ne tästä suunnitelmasta jäi huoleksesi tällä kertaa värkin sahauttaminen.Sitten sinun pitäisi Iisakilla teettää uusi silppulaatikko lehmille, ettei menisi Jaakon aikaa tähän, niin että voisi ape hautua aina vuorokauden painon alla. Puhu tästä karjakon kanssa pitäisikö se olla entistä isompi. Se täytyy panna siihen kotaan ikkunan alle. Kansi tietysti irtain ja sisään mahtuva. Lupasin karjakolle, että laitan nostoruuvin hänelle puristimeksi, ettei kivejä tarvitsisi. En kumminkaan muistanut laittaa silloin maanantaina. Kumminkin ymmärtänee sen Iisakkikin laittaa. Ensin pitää olla lankku poikkipäin kannen päälle. Sen päälle asetetaan puristin. Sitten paraan pituinen riuku siitä kattoon. Jos katossa ei satu niska olemaan sillä kohdalla, niin pitäisi sinnekin naulata lauta, johon riukun toisen pään asettaa. Myös olisi hyvä, jos olisi pieni lankun pätkä riukun ja nostoruuvin väliin. Sitten vaan puristaa ruuvaamalla ruuvia ylöspäin. Tämä pitäisi laittaa heti. Eikö Koli ollut vailla tällaista silppulaatikkoa sioille. Myös muistui mieleeni, että yksi ruutu navetasta näkyi olevan rikki. Se pitäisi heti panna. Myöskin pitäisi se rehuvaaka laittaa, jo on tullut piirustukset. Kolia en tavannut täällä ollenkaan. Sen pidän vahinkona. Olisi ollut hyvä jutella hänen kanssaan monista seikoista. Täytyy minun kirjoittaa hänelle Ouluun, vaikkei kirjeellisesti voi kaikkea sanoa kuten pitäisi. Ehkäpä syötätte ne kotona olevat rehukakut lehmille, vaikka appeiden joukossa, sillä ei niitä tule palautetuksi. Tehköön karjakko niillä nyt kokeita auttaako ne mitään. Jauhoja saa saman määrän. Koeta nyt puhella ahkerasti sen karjakon kanssa, ettei pääse innostus laskemaan, minkä sai Koli aikaan. Samoin Kerttu saisi voimainsa mukaan laittaa niitä kirjoja kuntoon. Tammikuun 1. päivästä liitymme Tarkastusyhdistykseen, vaan älä vielä sano kenellekään tätä varmana. Nyt en kirjoita ennen kuin saan teiltä tietoja. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”