Kirje 1923-8-1, Nivala

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Taas sama sää, sankassa pilvessä ja toisinaan tulee sadetta. Emme ymmärrä miten menetellä. Apilamaita ei käy niittäminen. Timotei kotona on niitetty ja pantiin melkein kaikki napille ja joistakin kedoista pantiin heinät latoon seinälle. Lapiot ja kuokat ovat Mehtälässä, joten meille täytyisi kaikki ostaa. Myllyn pato olisi korjattava, mutta emme osaa sitäkään ennen kuin neuvot, miten se on tehtävä. Olemme nyt saaneet kaikille työtä. Lapioita ja kuokkiakin löytyi sen verran kuin nyt tarvitsemme.Illalla 10 aikaan olivat meidän lehmät menneet taas Niskalan vainioon. Täytyy heti mennä arvioimaan, mitä ne ovat siellä tehneet. Eivät ne kauan ole siellä olleet, vaan tuommoinen heikko ohravainio. Se on varma, että jälkeä on tullut, vaikka eivät muuta kuin läpi kävelleet. Tuntuu, ettei uskalla enää jättää lehmiä yöksi. Näin taas vain valituskirje omiltasi. Säily tuli töihin ja on reippaampi liikkeissään, kun sain vähän sanella minkälaista on kun venyy töissä. Mehtälän asioita en tiedä mitään, kun en eilen käynyt, vaan olin väen mukana napittamassa ja Wieno ja Kerttu oli myös. Ja varma on, että aina täytyy yhden meistä olla mukana. Kunpa tulisi kauniit ilmat, niin saisimme heinät latoon, sillä heiniä tulee tosi vähän. Tervehtien omasi”