Kirje 1925-6-9, Helsinki

Rakkaimpani! ”Sain Tuomiselta kirjeen, jossa hän yrittää selittää heinänsiemenen kylvöään nyt 20 kg. Mutta se asia saa olla. Muuten he töissään näyttävät edistyneen tyydyttävästi jopa eräissä suhteessa olleet liiankin näppäriä, sillä minun tarkoitus ei ollut nyt aurauttaa sitä uudismaata, vaikka kirjoitin kyllä, että muokatkaa se ja laittakaa heinälle. Nyt se on aurattu ja tulee samalla kivetyksi kaikkia aikoja varten, joka on hyvä asia. Siis se saa mennä sitä tietä, vaikka se muuttaa minun suunnitelmat itse viljelytapaan nähden. Se on kumminkin asia, johon ei teidän sovi puuttua ollenkaan, vaan antaa sen nyt tehdä parhaansa, vaikka harjoittelijoiden kannalta se ei ollut käytännöllinen menettely. Mutta minä selitän tämän asian heille.Teille en voi ohjeita antaa, kun ette ole olleet niitä vaillakaan. Kesanto lienee teillä työn alla. Pitäköön nyt Weikko hevoset hyvässä kengässä, kun on lannanajo, etteivät lopu kaviot. Tuominen kirjoitti, että Marjaananvainiossa on näkynyt matoja. Jos niin on, silloin on paras viedä karja päivälypsäviä lukuun ottamatta viikoksi Mehtälään ja antaa Heikkilän karjan syödä koko Marjaanan vainio. Yöt saavat olla haassa. Mutta kyllä haluaisin nähdä ja järjestää tämänkin. Madot eivät odota ja sen tähden täytyy se äidin arvioida ja järjestää Tuomisen kansssa. Siis hevonen aisoihin ja Mehtälään tutkimusmatkoille. Nämä ovat asioita, joista täytyy teidän neuvotella. Syd. terveiset Omaltasi”