Kirje 1926-2-14, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Myimme Lipparin 2625 mk. Juho Haapala kävi täällä ja aikoi ottaa selvää siitä Niemelän ja Nissisen sonnikaupasta. Hän soitti heti seuraavan päivänän ja sanoi, että se kauppa on heti tehty, kun meille ei sitä kauppaa tullut. Meillä on vain Tapio yksin vaan se kuului tulleen reippaaksi astumaan mutta äkäseksi tyttöjen käsitellä. Kyllä Lipparin aika oli jo hävitä, sillä jos astuikin niin jälki piti aina uusia. Kolme eri lahtarijoukkoa kävi sitä ostamassa. Karjapohjola viimein antoi tämän sanotun hinnan. Heinänkysyntä kiihtyy Juholakin jo pyysi 10.000 kg a`65 p. Luulemme, että heinän hinta vielä kohoaa kovasti. — Minusta nämä heinät ovat halpoja, sillä kotiin veto, punnitus ja asemalle veto ja kaikki palkka väelle niin kyllä se lasku paljon tästä 65 p Juhola oli arvellut, että yhteen vaununlastiin menee 10.000 kg ja Weikko sanoi, että korkein määrä mitä näillä radoilla saa mahtumaan on 400 kg, tuskin sitäkään kun meidän paalit ovat vielä veteliä. Siitä yhdestä pikku sonnista olen tehnyt kauppaa Jussilan Jaakon kanssa. Se on jäänyt pienemmäksi. Siitä Liipparin ja Ihana sonnista ei ole oikein kehittynyt, joten en kehdannut vaatia kuin 600 mk. Jos siitä tulee kauppa niin hän noutaa sen maanantaina. Ranssi joka viimetalvena antoi kaksoset, on niin pahasti möyrytautinen, että maanantaina panemme sen omaan ammeeseen ja kyllä sen tarvitsemmekin, sillä kyllä meillä on ruokamiehiä, sillä melkein 1/2 htl pitää päivässä kuoria perunoita. Illalla katselen Weikkoa. Poissa on jurnu. Hän puuhaa kaikkialla reippaasti. Kunpa kaikki tämä nyt säilyisi. Lämpöinen tervehdys omaltasi.”