Kirje 1926-6-4, Helsinki

Rakkaimpani! ”Jopa oli onnetonta, että Polkka loukkasi jalkansa, vaikka on niin äärimmäisen varovainen. Pitäkää sitä hyvässä syötössä. Kenties olisi paras tallissa, ettei tarvitse kulkea syömisen perässä. Mielestäni se ei ole vaarallisessa paikassa ellei haavakuumetta ja mätää tule. En ymmärrä miten seiväs niin ylös on voinut mennä. Onko Leino aidan vieressä ajanut suoraan seipääseen. Kylväkää nyt heti se maa heinään, sillä hyvä heinä on huonoa ruista arvokkaampi eikä ole hallan vaara. Lisäksi se on niin kaukana, että elonveto tekee kiusaa, kun muutenkin tulee sinne jo suuri teli. Melkein luulisin kannattavamman olevan senkin panna heinään vaan täytyyhän sitä yrittää ruistakin. Luulen, että minun täytyy käydä 11 p kotona, sillä heinäaika lähestyy. Odotan raporttia pojilta. Kirjoitin eilen, mutta myöhästyin postista, joten saanet senkin nyt. Wuorelalta sain kirjeen. Sanoi odottavansa kotoa matkarahoja. Puhelin myös puhelimella hänen kanssa, ja sanoin lähettäväni rahaa, mutta hän sanoi, että ei se joudu ja pikemmin saan kotoa. Ja niin en lähetä kuin 100 mk varalta.Luultavasti menen Weikon luo, vaikka en ole oikein terve. Palvelija on myös sairaana. Minulla on vain vatsa vähän kipeä. Kyllähän Weikko olisi iloinen, jos kävisin niin kuin tarkoitukseni onkin. Se Puolan juttu selveni, mutta pääni päällä on muita pilviä. En muista puhuinko niistä entisten senaattorien eläkkeistä. Niille tuomitsi Korkein hallinto-oikeus eläkkeet ja määräsi meidän antamaan eläkekirjat. Päätimme panna tuomion täytäntöön, mutta sitten Niukkanen ehdotti poikkeuslain annettavaksi eduskunnalle, ettei niitä maksettaisi. Siihen yhtyi Sunila ja Westerinen. Muut kaikki pidimme mahdottomana, että laki laaditaan nimitettyjä henkilöitä varten. Tekomme on laillinen, mutta kun nuo miehet eivät niitä ansaitsisi, niin kansan vaistot ovat vastaan. Itse olen hyljännyt 2 tai 3 kertaa, mutta päätöksemme kumosi Korkein hallinto-oikeus. Älä puhu tästä mitään, mutta tästä tulee vielä juttu ja hyökkäyskin meitä vastaan. Olen levollinen, sillä oikeusvaltiossa täytyy tuomion pitää ja sen tähden asetuin sen taakse. Mutta tietysti on aina niitä, jotka joutuu paljosta vastaamaan. Koetan mennä syömään, vaikka ruoka ei maista. Sydämelliset terveiset Omaltasi”