Kirje 1926-8-13, Nivala

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Ruis taitaa tulla tänään leikatuksi täällä kotona ja minusta se ei ole vähääkään valmistunut siitä, kun kävimme yhdessä katsomassa eikä se olisi tullut kummemmaksi, kun ei sada. Ja isännät sanovat, että jos nyt sataisi, niin ruis varisisi peltoon. Kaikki leikkaavat ja valittavat. Se ei ole valmista. Tammalan ohra on kai pian leikattavaa. Se aidan vierus sarka on aivan valkoinen ja toisissa saroissa laidat, vaan keskus on melko vihantaa. Mutta sittenkin saa siihen mennä, kun saa rukiin kuhilaille.Härkönen joutui makuulle, sillä hän ei osannut olla rasittamatta itseään. Werta hän oli sylkenyt, joten taitaa olla vakavampi edessä. Ruis oli kylvetty, kun kirjeesi saatiin ja kyllä pelto oli kuivaa oikein pelottaa miten siinä käy, jos kauan on näin kuivaa, vaan toki joka yö on kova kaste ja jyvät hyvin peitetyt. Wuorela kävi täällä ja sanoi, ettei hän maksa 25 mk, kun ei ole semmoisia miehiä, jotka viihtis tehdä työtä. Tuumasi, että kotivainiossa menee tämä viikko. Maalarit maalaavat ja Ainasoja sanoi, että tulevan viikon lopulla tämä on valmis. Siis he ovat laskeneet, että 9 päivää kaksi miestä suttaa. Tänä aamuna sanoin maalarille, että isä meillä ei oikein tykkää Erkistä. Olisinkin ottanut veljeni toveriksi, vaan ei hän joutanut. Puhelimme paljon vielä ja hän tuntui niin hyvältä ja sanoi, että Erkki menee, kun katsoo perään. Härkönen on kipeä vielä. Kävi katsomassa. Yli-Kruuvi johtaa töitä. Ei tule ruis tänään, sillä se oli laimennut työ siitä kun minä olin siellä. Täytyy seurata nyt kun Härkönenkin on poissa. Lehmät pidämme Joella. Iiris teurastettiin, kun siinä oli kuumetta, josta ei kuulu paranevan. Taivaan Isä johtaa kaiken, on niin turvallista. Omasi tervehdys.”