Kirje 1927-2-2, Kotona

Rakkaimpani! ”Täällä mennä jutustelemme. Kinnunen ei ole jaksanut olla töissä ja karjakko on myöskin sairas ja Hiljasta ei ole kuulunut mitään. Siis navettapuoli on hyvin remppanen. Iidan on täytynyt olla siellä ja hänkin väsyy ja on pahalla tuulella. En ymmärrä miten menettelen. Jos käväsen tänään katsomassa miten Hiljan kanssa on siellä kaikki työt. Sanovat, että Hilja on vetelä luonne ja luultavasti ei tule takaisin. Jos näin menee niin koetan hommata tilalle tyttöä. Työnjohtajan Pakolan matka oli sujunut hyvin. Kotiin he tulivat kuuden aikaan ja tuumasi, että nyt on niin hyvä keli, että halot sieltä vedetään yhteen kyytiin.Ilma on nytkin leuto ja eilen satoi suuria lumeja, vaan sehän sulasi heti. Hyvin tuntuu yksinäiseltä vaan päivisinhän ei jouda ajattelemaan yksinäisyyttä, kun olemme Mirjamin kanssa kahden. Apteekin rouvakin on sairas, joten hän ei ole käynyt täällä. Pappilan ristiäiset eivät olekaan tällä viikolla vaan tulevalla viikolla perjantaina. Ensi perjantaina haudataan Raitalan emäntä vaan en mene sinne väkijoukkoon, etten tulisi sairaaksi, sillä oikein pelottaa, kun se tuntuu kaatavan kaikki sänkyyn. En nyt tiedä mitään muuta. Niin se virtsan ajo ei käynyt eilen, kun pumppu ei toiminut ja Iisakilta meni koko päivä sitä kuntoon laittaissa. Laukin jalkaa olemme hoitaneet. Korkeimman suojausta toivon Sinulle omasi”