Kirje 1927-6-10, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Saimme eilen turnipsin kylvetyksi ja yöllä satoi niin sievästi. Pumppu tuli kuntoon. Palolle lähetimme vielä yhden vaunulastin heiniä a 90 p. Kalervo ja työnjohtaja hommaavat juuri näyttelyyn menoa ja ottavat Hokin myöskin mukaansa. Olen estänyt, kun Kalervon käsi on kipeä, vaan ei auta kun Hokki on niin komea ja ihmeellisesti se onkin kehittynyt. Tänään täytyy lastata heinätkin menemään vaan työnjohtaja aikoi kirjoittaa ohjeet.Aina meillä on yhtä kiire. Emme puhuneet vasikoiden olopaikoista ei päivälypsykeiden ja Sinä aina olet tämän järjestänyt. Nytkin olisi niin selvää, jos se olisi tiedossa. Illalla tuli se tyttö. Eihän se tyttö ole kun on lapsi vaan reippaalta hän näyttää. Woi nyt lähtevät varsojen kanssa. Pyry seisoo pikku kärryjen edessä työnjohtaja ja Harkko suitsissa. Eemeli pitelee Hokkia joka on aivan kahdella jalalla ja niin mahdottoman sievä. Käväsen apteekin tykö saattamassa. Kyllähän pojat tarkenevat kun aina Hokki hyökkää Harkon niskaan vaan ne pojat eivät hellitä. Miten käy Kalervon käden. Hyvin näyttävät menevän Ketolan luona. Ensi viikolla viemme karjaa lisää Mehtälään ja täytyyhän sinne mennä yhden tytön toveriksi. Nannia ei päästetä vielä ennen kuin karjakko tulee, ja ensi viikollahan laskemme täälläkin jo karjan ulos, sillä tuomi rupeaa aukaisemaan kukkaansa. Jänne varsoineen voi oikein hyvin, oikein nauttien katsoo sitä joukkoaan. Kirjoitan vähän Weikollekin Lämpöisin tervehdys omaltasi ja lapsilta myöskin”