Kirje 1927-6-7, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kalervo meni katsomaan, milloin saamme sepän. Hän hommaa nyt Mehtälään lähtöä traktorin kanssa. Nyt kun hän tulee sepän nounnista niin rupeaa laittamaan levikkeitä rattaisiin. Wuolle sanoi, että se maa, jossa pitää karhita on hyvin pehmeää. Ruostesaari tuli töihin ja se on hyvä. Pian on kesantomaa kunnossa Hakolassa ja heti sitten täytyy ryhtyä Tammalaan. Lehmien virtsakaivo on myöskin aivan täynnä ja se on oikeaa tavaraa. Kyllä sikalan kellarissa olisi sitä moskaa paljon vaan se ei tule pumpulla eikä laatikolla vaan ämpärillä ja ammeella.Tämä jäi kesken. Nyt on perjantaiaamu ja kynänterä särkyi enkä rupea hakemaan kun kaikki lapset vielä nukkuvat. Kyllä siihen Tammalan rikkaruohoketoon ei ilennyt panna karjaa, kun se pitkä timotei oli nupilla. Nyt kun ryhdytään siihen niin pitääkö luoda ojat, ei minusta ainakaan vaan työnjohtaja arvelee niin. Tänään tulee liiteri kattoon. Myllyllä olikin niitä lautoja 150 kpl ja Kalervo kävi ne lukemassa niin niitä ei ollutkaan kuin 75 kpl, joten ei tule seinät. Varsan jalka on parempi. Kalervo hommaa Mehtälään menoa, kun hänkin sai niin ankaran hammassäryn, että piti käydä lääkärissä ja se hidasti lähtöä. Wuolle lupasi tällä viikolla kylvää heinänsiemen, kun siellä on niin paljon karhittua. Nyt onkin ollut niin paljon pieniä vastuksia jalka- ja käsikipuja, että on tehnyt elämän kiusalliseksi tuntuu pikku harmit naljuttavan. Lämpöinen tervehdys omaltasi”