Kirje 1928-1-18, Helsinki

Rakkaimpani! ”Katri kertoi äidin aikoneen kirjoittaa jo sunnuntaina, joten olen joka aamu odotellut kirjettä, mutta ei ole vielä keskiviikkoiltaan mennessä tullut, vaikka kaksikin olette minulta saaneet. Katri näyttää viihtyvän hyvin täällä. Aamulla hän juoksi sänkyyni laskemaan laskuja ja muutenkin on kuin lapsi luottavalle isälle. Minua vain huolettaa kun hän syö niin vähän. Maanantai-iltana, kun pani nukkumaan, oli hypännyt hetken kuluttua ylös, mennyt pöydän ääreen ja riisunut yöpaitansa. Onneksi oli Eeva samassa huoneessa ja toimitti sänkyyn. Katri ei aamulla tiennyt tästä matkasta mitään. Koulussa kai oli liian vilkasta ja jännittävää.Wuolle on muuttanut nimensä Huhtalaksi. Hän kirjoitti Mustialasta ja kysyi haluanko hänet vielä Mehtälään. Mutta pelkään, etteivät opettajat päästä häntä samaan taloon. Kysyin Kalervolta onko Sarjanperän kuusissa niin suuria oksia, että saisi seipäitä. Ne on tuotava kotiin, sillä ne ovat tosi lujia. Ei kai se Kalervon jalka ole tullut pahaksi. Täytyy olla varovainen. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”