Kirje 1928-10-24, Helsinki

Rakkaimpqni! Minusta väen otto on niin tärkeä, että uskalsin jo tänä aamuna odottaa pojilta kirjettä poikien saavutuksista. Luultavasti ei tullut Junttlasta miestä, miten Wiertalan pojan kanssa? Mainitsit joskus hairahduksista lienee lopullinen hairahdus eikä tapa. . mitähän lienee isä sanonut, kun Weikko sanoi, että vaadimme raittiutta. . Riipalle sanoin, että saa luvata Joonas Wähäkankaalle 4200 ja kahdet kengät tai 4500. Tämän saisi ottaa yhdeksänneksi, kun Iisakki ei ole talvella ulkotöissä. Minua kiusaa tuo alituinen tilinteko pääiväläisetn kanssa. Minä luulen tarjoamillamme palkoilla ilmaantuvan miehiä marraskuussa. mutta tyttöjen kanssa on hullummin. Eikä ole semmoisia taloja, jossa olisi useampia tyttöjä? Orismalasta tulee karju. Lähetin sen sukutaulun. Se on erilainen kuin Jokisaaresta tarjottiin. Mieleni taas asustaa teidän huolissanne. Antakaa tietoja niistä, sillä minäkin aina voin jonku ohjaavan sanan sanoa. Syd. terveiset Isä”