Kirje 1928-11-2, Kotona

Rakkaimpani! kiitos kirjeestäsi. On oikein, että nuhtele meitä, sillä se on välttämätön, kun emme raporteeraa kaikkea. Yksi syy on, etten saata kaikkea sanoa, kun se tuntuu niin pahalta ja siksi vaikenemme ja aika on kumminkin tasannut. eieln ei saatu alettua puintia, kun moottorikaapali oli rikki. . Nyt tänään puidaan traktorilla heinänsiemeniä. Teuvo ja Kalervo olivat viime yön myllyssä, vaan taas jää haittaa, niin ne aikoivat ampua tänään. Ihmisille ei ole saatu ollenkaan käytetyksi vain mitä Hakalasta käytettiin. Tammalan rukiita viemme nyt Jyrkkään, että voisko ulkolaisten rukiiden kanssa niitä syödä. Tuntuuhan se omituiselta kun noin suuri väki astuu pöytään ja viljaa on niin vähän. Rahaakin tahtoo uupua, sillä nykyisille miehille pitää antaa rahaa vaatteisiin. Ja Mehtälän miehet täytyy tilittää. Pietaa en pitäisi enää, sillä tämä karjakko alistuu hänen valtansa alle. Iisakille on maksamatta 700 mk ja Iida kokonaan tilittämättä ja kassa tyhjä. Sianporsaista olisi vaan kukaan ei niitä kysy. En ole ottanut vielä velaksi apteekkarilta vaan teen sen, jo et voi lähettää. Kauroja ei ole idätetty. iisakki kysyy kuinka kauan hevosia pidetään kauran kuorilla. Lämpöinen tervehdys omaltasi”