Kirje 1928-12-11, Kotona

Rakkaimpani! Nyt olen siis kotona. Kalervo oli asemalla vastassa Iskulla ja reellä, vaikka lunta oli kovin vähän. emme rupea vetämään ohria niin vähällä lumella. mehtälässä ovat mieht metsän perkuussa siis 7 miestä. Siellä kuuluisi viipyvän jouluun asti, jos otetaan tarkkaan, kuin metsähoitaja oli määrännyt. Hän sanoi tulleen vahinko, kun ei ennemmin ole siivottu ja perkattu. Teuvo aina sanoi, että minä en oikein usko, että setä antaisi harventaa näin paljon. Kalervokin sanoi, että menee harvaksi. — Tukkija oli tukkimassa vinttikamaria, kun Kalervo sai yskän, kun huone oli illalla lämmi ja aamulla paleli. JA tukkija oli sanonut olevan tyhjät raot ikkunan pielissä ja hän otti tapetin pois ja tukki sen kokonaan. Tapetti oli sievästi paikoillaan kun kävin katsomassa. Vieläkin seon kylmä, vaan se johtuu katosta, kun on kelvoton tavara ilman painoa. Tukkija oli Jussi Äijälä Martan isä. Seppä on vielä ja suutari. ei aarnea ollut saattanut pitää suutarin toverina. Suutari ompelutti vain saumoja jossa työssä oli epäonnistunut. Täällä mennään hiljalleen ja tuntuu hyvältä tämä rauhallinen elämä. kyselin Juholalta maisiijauhoja kun kaksi sikaa pitäisi lihotta ja täytyisi jouluksi saada pois. Kerttu nukkuu vielä kun näytti niin rasittuneelta. Lämpöinen tervehdys omaltasi”