Kirje 1928-2-7, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kirkkoherra Mustakallio kuuluu tulevan pyhänä kotiin, joten hän voi tuoda sen kukkakorin, jos sen vielä haluatte. Mutta luultavasti ostitte jonku hyvä kirjan Marille, joka kukkii vielä elämän ehtoonakin virkistykseksi hyvin ajatuksin.Olen tarkastellut almanakkka, milloin voisin kävästä kotona, mutta siihen ei näy suuria toiveita. Kiirettä kestää helmi- maaliskuun. Weikolle kirjoitin ja käskin kävästä kotona. Luulen, että hevosen osto on parasta lykätä, ellei satu erikoisempaa olevan tarjolla. Työtä tuli enempi kuin koskaan, sillä aikoivat minut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Oikein pelottaa lähimmät viikot.
Jos Kertun käsi ei kärsi hiihtoa, jota suositin, niin täytyy se hoitaa asianmukaisesti. . Hoito on otettava sydämenasiaksi. Muuten voi siitä tulla ikuinen vamma. Sydämelliset terveiset teille kaikille. Isältä”