Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Yhä ilma on sateinen. Eilen puolen päivän aikaan näkyi aurinko 6 tienoissa putosi vettä eikä kestänyt kauan, kun räystään alla olevat saavit olivat täynnä vettä. Juuri kun aurinko näkyi, tuli yksi vankka jätkä kysymään työtä. Otimme työnjohtajan kanssa hänet työhön. Vesi on niin yltynyt joessa, että on melkein padassa, joka laitettiin pyykkiä varten jokirantaan. Ei voi ajatella tällä viikolla rukiin kylvöä, kun pellot ovat vellinä ja miehetkin ovat sen kuokkineet, mitä käskit. Mitä nyt tehdään vaan nyt sataakin niin paljon, ettei voi ulkona työskennellä. — Tavatonta on kaikki. — Kyllä se on suuri puutos, jos työnjohtaja menee, sillä kaikesta huolimatta hän on hyvä työnjohtaja. Se on kamala, miten työtä kasaantuu, kun on näin pitkällä elokuu ja niittytyö ei ole kuin alussa — sillä onhan tämä poikkeuksellinen ja pulmallinen syksy. — Weikko eilen meni auraamaan vaan samasta paikasta katkesi se rauta kuin hän yritti nostamaan auroja ja niin sekin jäi eilen auraamatta. — Weikkoa kaikki masentaa ja eihän ole kummakaan kuin vielä on ilma kylmä 11 astetta lämmintä. — Ei saanut heiniä poissa, että olisi saanut lehmille syöttää. Täytyy näin vain olla odottaa, mitä meidän Luojamme tahtoo meille antaa. Hänen tahdostaan kaikki tulee. Lämpöinen tervehdys omasi”