Kirje 1929-1-15, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja lupauksestasi käydä kotona. Miten tuumaamme Veikon lähdön Mustialaan kysyt. Me olemme sitä mieltä, että Veikko lähtee nyt, sillä vastaisuudessa ei enää tule lähdetyksi. Hän tarvitsee varmuutta enemmän ja näkökulman laajennusta. Tosin meille tulee kova puute, vaan nyt on kysymys Veikon tulevaisuudesta. Veikko itse sanoo: en saattaisi lähteä ja jättää Kalervoa yksin huoltamaan töitten järjestelyä, kun kaikki ajot ovat niin jälessä.Propsia ja paperipuita nyt ajavat ja Riemu viedään tänään saven ajoon. Vanha Iisakki on huonossa kunnossa toista Iisakkia pidetään hänen tilallaan. Karin ajoonkin pitäisi lähteä vaan lumi on kinoksissa, mitä sitä vähän on. Viime vuonna saimme maksaa karin irtiottajalle 30 mk päivältä, vaan nyt on tieten kolomies itsellä, kun on niin paljon miehiä. Nuoliojaa eivät miehet ole nähneet. Nyt on 25 astetta pakkasta, vaan on tyyni, niin ei ole niin raudan kylmä kuin eilen, kun tuuli kovasti.
Kerttu on nyt mittalypsyssä vaan sattui pakkanen, joten ruuat ovat jäiset, vaan ei taida haitata lämpöisessä navetassa maidon tuloon. Tuletko jo lauantaina? Veikon meno päätetään sitten lopullisesti. Teuvo ja Huhtala kirjoittivat Veikolle ja sanoivat johtajan sanoneen luokassa, että voi olla kuunteluoppilas. Käskivät pojan itse päättää eivät voi ratkaisevasti sanoa miten tekisi. Näin varovasisia olivat pojat Veikkoon nähden ja minusta se on mukava. Kirjoitan Vienollekin Lämpöinen tervehdys omaltasi”