Helsinki sunnuntaina 29 pnä joulukuuta 1929 Rakkaimpani! ”Olen tehnyt hyvin ympyriäisiä työpäiviä sitten, kun palasin sieltä. Työssä olen ollut nytkin koko päivän. Pienen lepohetken vietin erään Uskelasta kotoisin olevan maanviljelijä Halkilahden kanssa. Hänellä on yksi poika agronomi, toinen on parhaillaan Mustialassa, kolmas koulussa. Olen aina pitänyt hänestä paljon ja sen tähden oli hauska keskustella hänen kanssa maanviljelystä, karjanhoidosta, harjoittelijoista ym. Hänellä oli samanlaisia kokemuksia karjanhoitoharjoittelijoista kuin meillä. Karjanhoitoharjoittelijat hekin ovat hyljänneet ja pitävät vain kesäharjoittelijoita. Siellä olisi hyvä harjoittelupaikka Kalervolle, jos täysin paranee ja haluaa mennä harjoittelijaksi. Nyt emme tästä tee päätöksiä vaan ajattelemme vain tietopuolista opiskelua. Toivottavasti on hän nyt innostunut tähän. Näin on paras ja vähimmin aikaa viepä. Ja pienintäkään epäilystä ei ole, etteikö hän hyvin jaksaisi seurata opetusta. Hän tulee hyvin pian näkemään, että toisin järjestettynä olisi jatkunut kursituksen tähden vuodella. Nostattakaa hänen mieltä tässä hengessä älkääkä puhelko; kyllä olisi ollut parempi mennä Ruukkiin ensin. Ennen lähtöään kirjoitan hänelle elämänohjeita Mustialaa varten. En ohjannut häntä sotaväkeä varten, koska tuli luoksemme. Nyt hän lähtee toveripiiriin, jossa voi olla viettelyksiä, kun sattuisi hyvä huonetoveri kuten Kainolle. Ellei sieltä saa Kalervolle sopivaa pukua niin ostakoon Forssasta, jossa on mahdollisuus valita. Toivottavasti hoiti Kalervo siellä asiat reippaudella, että joutuivat hakemukset matkaan. En muista mainitsinko papinkirjan, joka myös täytyy olla. Menkää heti noutamaan se ja viekää aamulla paperinsa postiin. Niin järjestyy asia ennen 8 päivää, jolloin on lähdettävä. Tästä kirjeestä tulee nyt aivan äidille kuuluva, joten voit vain kertoa isän terveiset ja johtaa asiat täten parhain päin.Yrjö Talasniemi kävi luonani ja ilmoitti, että se Tauno, jonka puuhasin kirjapainoon, ei jääkään sinne. Nähtävästi syynä on se, kun oppiaika kestää 4 vuotta. Oli valittanut jalkaansakin, ettei kestä seisoa. Palkkaa oli heti 3/50 tunnilta. Nyt aikoo ruveta lukemaan. Sanoin sehän on teidän asia, mutta on huomattava, ettei Tauno vielä mitään voi ansaita, vaikka olisikin muutaman vuoden kuluttua ylioppilas. Minusta on lapsellista ajatelle, että toisien lainaamia varoja jää kuluttamaan toimettomana. Mutta ei sekaannuta tähän. Älä kerro Wienolle tästä, sillä se raskauttaa vain hänen mieltä. Nuorinta poikaa ajattelivat maanviljelysalalle. Tietysti antaisivat mielellään meille, vaan emme voi ottaa. Yrjö ajatteli, että ovat aikoneet lähettää Kärsämäelle tai Kiuruvedelle. en sanonut tähän mitään, kun edelliset järjestelyni epäonnistuivat. Ehkä ei kirkkoherran pojalle katsottu sopivaksi latojan ammattia. Mainitsi keskustellessa, että kultaseppäammatissa voisi istua. Minusta tämä oli paha vaan en yrittänyt taivuttaa mihinkään suuntaan. Eikä saa Wieno myöskään yrittää, jos Yrjö on kirjoittanut. Eläköön ymmärryksensä jälkeen. Ja ehkä sitäkin tietä voivat päästä eteenpäin. Minä en sitä ymmärrä. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”
JK Kävin välillä puhelimessa ja kuulin Elnan ratkaisun. Kyllä ovat ihmeellisiä ihmisiä. Ehkä on paras tämäkin asia. Hoidamme sen kun tytöt tulevat. Tuskin viitsimme Nivalasta tuoda, sillä täällä on kyllin työttömiä tarjolla. Tietysti on niistä vaikea valita, mutta on niissä oikeitakin.
Nyt palaan vielä tuohon vastaantuloosi. Asia on niin, että Oulussa on lyseon 50-vuotisjuhla lauantaina ja sunnuntaina. Minä menen sinne perjantaina ja tarkastan perjantai-iltana ja lauantaina olen juhlilla ja lähden yöjunalla Ylivieskaan. pyhänä lähden tänne. Näin ollen en saa olla kotona kuin 10-15 tuntia, joka on levotonta aikaa. Kun tulisit iltajunalla saunan jälkeen Jaakolaan, niin tulen kello 2 sinne herättämään sinua ja aamulla tulemme kotiin. Sanoin, että jäädään Mehtälään vaan ehkä on paras tulla kotiin ja jos haluan käydä Mehtälässä niin voin sieltä nousta junaan. Tuumi nyt tuletko. Minä jätän tämän kokonaan ratkaistavaksesi. Mutta kaikessa tapauksessa saat pyytää yösijan Jaakolasta, sillä en raski autoa ottaa Nivalaan tuomaan. Nyt täytyy lähteä asemalle. Sinne jätän nämä terveiseni. Woikaa hyvin! Kaipaava Kyöstisi”
Rakkaimpani! ”Kirjoittelin junassa Wienolle, Weikolle ja Kertulle. Ne kirjeet ovat tässä toisessa kuoressa. Kiiruhdin Wihdistä kotiin jo illaksi, että saisin Elnan mukaan nämä kirjeet, koska hän sanoi lähtevänsä Nivalaan iltajunalla. Olin asemalla 8:50 jpp vaan Elnaa ei näkynyt. Tulin kotiin. Siellä oli yksi hänen tuttavansa, minulle outo tyttö, joka sanoi Elnan lähtevän vasta 10:55 Kuopion kautta. Joku viisas oli sanonut, että joutuu jokseenkin samaan aikaan vaikka menee sen kautta. Ero on 6 tuntia ja vielä resusempi matka. Lähetän hänen mukana 2 lakanaa, sillä niistä on puute siellä, kun on paljon vieraita. Olisin lähettänyt enempi, mutta laulujuhlien jäleltä näkyy olevan paljon likaisena. Ikävintä on, ettet voi maaherraa ottaa meille, mutta saavat heti vastaanottajat asemalla selittää syyni.”