Kirje 1929-3-10, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Oli eilen illalla paha olla apteekkarin syntymäpäivillä, kun et lähettänyt kukkaa. Ajattelin, kun he meiltä niin paljon ottavat maitoa ja voita, naapureina hyviä, että olisi mukava näin muistaa, vaan et muistanut niin olkoon mennyt.Kun tämän saat on jo Kerttu siellä. Hän lähtikin perjantai-iltana ja kertoo kaikesta kotoa. Täällä on oikein keväimen näköistä vaan öisin kylmää kovasti. Ei Harkolla ole nyt voinut ajaa, kun tiet ovat pyöreitä ja kovia. Lunta kyllä tuli, vaan niin kovan tuulen kanssa, ettei se jäänyt tielle. Nyt sunnuntaipäivänä, kun tätä kirjoitan Kalervo laittaa Harkkoa aisoihin ja lähtee seppää viemään, joka aikoo mennä pariksi päiväksi kotiinsa ja sitten tulee päättämään työnsä ja aikoo tehdä yhden parireen vielä. On niin rauhasta. Harkko lähti komeasti. Niilo tuopi Jousella vesiammetta talliin, mitään muuta liikettä ei näy.
Ei näy Kerttua eikä kuulu pianon ääntä. Veikko meni käymään Kivimäellä. Veikko on nyt päässyt tasapainoon. Kirjeesi joutui parhaaseen aikaan, sillä hän kutsui Aakun tänne ja puheli kauan hänen kanssaan, vaan eihän semmoinen mies taida osata suorasti menetellä. Luulen, ettei Veikko halua olla enää tuommoisen miehen kanssa tekemisissä. Juuri silloin tuli kirjeesi, jonka heti annoin. Ja ensi kerran sieltä tuloni jälkeen nosti päänsä ja vapautunut ilme oli silmissä. –
Rakas Kyöstini anna anteeksi, jos sillä muistelulla loukkasin Sinua. Ne kulkivat ohitseni ja heti häipyivät, kun sain ne paperille ja Sinulle. Jälestä päin vasta huomasin, ettei niin olisi saanut tehdä, vaan sitä ei saanut takaisin. Jumala suokoon, että tämmöiset vain lähentävät meitä ymmärtämään toisiamme.
Tänä aamuna, kun tulin maidon laskusta oli Veikko välikamarin raasulla istumassa. Istahdin viereen. Seuraava keskustelu syntyi, äiti me pidämme Hunnun tietysti pidämme, oletko meinannut sen hukata. Olen vaan nyt olen miettinyt, että olkoon Itun parina kesän, jos kestää, etkö luule sen kestävän, on se niin reppana. Olen nyt kokeillut karikololla 10 hehdon laidat karia täynnä on se tuonut reippaasti eikä se ole tullut sen kummemmaksi jospa se olisikin sitkeä. Nyt ymmärrän, että Veikko jälestä päin meidän hevosten joukossa näki sen liian keveäksi hevoseksi. Isku Raitalassa on astunut jalalleen ja se on eläinlääkärin hoidossa ehkäpä pian paranee, koska märkii jo sanoi Aaku. –
Nyt on maanantaiaamu ja tämä jäi illalla, kun pojat ajoivat kilpakärryillä Humulla ja Harkolla ja täytyi olla minunkin aina ikkunassa tähtäämässä. Kalervo selitti Humu juoksee niin kuin ompelukone tikittää ja Harkko harppoo pitkään. Puhelimme sitten illalla kassakirja edessämme. Nyt mennään vielä hiekan nountiin, sillä Kalervo ampui lauantaina niin paljon irti, että on täksi päiväksi ajamista, vaikka lauantaina noudettiin Harkolla ja Idulla kaksi kertaa ja kolmannen vanhemmilla hevosilla Veikko haaveilee, että tiistaina käytäisiin kahdesti Ryysyssä niin sitten riitäisi jo kotiin ajo. Tänään ei mennä sinne, kun Murtolan Erkin hevoset on siellä karia hakemassa. Keskiviikkona on Alamaalla karikökkä ja veisimme sinne tiistaina yhden kuorman, ettei tarvitse hajoittaa miehiä. Tänään lähtee Veikko Hokilla katsomaan Ransun hommia, sillä he saivat torstaina saven ajetuksi ja R toi perjantaina Riemulla heinäkuorman ja pyysi nyt tiistaihin asti Riemua, että saa ajella ajojaan, tietysti annoimme. Veikko menee Rajakankaan kautta, että saa sinne kolomiehen irti ottamaan ja vie Heikille kuormaan hietaa mennessään Mehtälään. Katsoo kuinka paljon on leimatuita hirsiä vai pitääkö leimata lisää. Siellä Takanevalla kuului olevan 3 kuormaa tekemättömiä heinäseipäitä. Ne saa R nyt vetää talon luo, kun kerran hevonen on siellä. Hiekan ajosta hän tuumasi, käyn Myllymäeltä kysymässä. Viime talvena he tahtoivat 50 p kuormasta ja olikin suuret laidat. Nyt juuri lähtivät miehet kartanosta. Veikko Hokilla edellä pienet laidat, Kalervo Hunnulla sitten Häklä, Musta, Pyry ja Vankka. Heinää Itu, Arne, Vesa, Erkki ja Jussi Niilo. Näin mentiin, että saadaan huomiseksi kaikki hevoset karille. Tässä onkin pitkä selostus töitä, joten pysyt mukana ja osaat antaa tarvittavia ohjeita. Lämpöinen tervehdys omaltasi”