Kirje 1929-4-15

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Olen huolissani pantiinko jäät karjalatoon heti permantoa vasten. Jos niin on tapahtunut niin varmasti sulavat, vaikka miten peitätte, sillä takimmaisessa osassa on puinen lattia, jonka alta pääsee ilma jäihin. Ovien kohdalla, josta on jo lattia loppunut, ei ole niin suurta vaaraa. Takaosaan pitäisi panna ainakin 30 sentin kerros sahamuhia alle. Muuten menee jäiden otto aivan polusta. Lisäksi saamme hirveän rapakon sen ympärille. Ehkä pojat ovat kumminkin tämän huomanneet. Mehtälään olisi myös vietävä jäitä, sillä se kaivossapito on monessa suhteessa pahasta. Mitä siihen tulee, että jäät on asetettu siihen latoon, niin pitäisi kumminkin varoa, ettei sahajauhot tulisi seinään asti. Lattia oli huono, mutta seiniä ei saisi lahottaa, sillä ne ovat kovat. Muuten olisi hyvä, että jäitä otetaan paljon. Eilen kirjoitin Tornioon ja tarjosin heiniä eräälle tullivirkailija Karlssonille, joka välittää niitä Ruotsiin. Toivon syntyvän tästä kauppasuhteen. Kunnalliskodin vihkiäisiin lähetin sähkösanoman. Ssno Weikolle, että Pelttari on valinnut kaksi mielestään kunnollista poikaa meille Lehtosen Paavolasta ja Suutarin Revolahdelta. Kenties oli paremepi, ettei lähettänyt Nivalan poikia. Nyt tulee siis Heikkilään 4 ja Mehtälään Teuvo. Hänelle kirjoitan tänään. Mitään erikoisempaa en muista. Kirjoitan lisää, jos tapaan heinänsiemenen ostajia.”