Kirje 1929-7-26, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Ennätimme antaa Reetalle rahat, sillä hänellä oli hätä, kyseli jo sunnuntaina mitä siitä rahasta kuuluu. Suhonenkaan ei ole lähettänyt vielä heinistä rahaa. Olemme ottaneet meijeritilistä ennakolta ja ensi viikolla on toinen henkivakuutus maksettu. Kysymme sitten säästöä, kun noudamme meijeritilin. Eilen koottiin heinänsiemen sänki, tyhjennettiin osa kuivaussuojaa ja tänään tyhjennetään aivan puhtaaksi, että saadaan Mehtälästä kauroja panna seuloille. Oli tosi hyvä, kun Mehtälän puinti-ilmat ovat olleet niin kauniit. Jos tämän päivän paistaisi, tuntuisi tosi hyvältä ja kenties Mehtälästä pian rysky joutaisikin tänne, että mekin saisimme kaurat pois pellolta, vaikka onhan niiden kuivaaminen suuri asia, ettei siinä tehtäisi piloja. Iisakki kävi juuri tuossa ja sanoi myllyn alalattian niskotus on valmis ja alaosan piiruvärkkikin pian valmista, että joudutaan lattian panoon. Seppä sai pahan nuhan. Kunpa hän ei nyt tulisi sairaaksi, kun on kesken vielä lyhdyn teko. Hän päivittelee, että tuolla myllyssä käydessä aina löytyy uusi tehtävä, kun kaikki on rikki. Kivien ympärille kehyksiä tekee Juha ja auttaa seppää, missä hän toveria tarvitsee. Rukiit lasketaan kuivaussuojasta tuotua ensin rusakoneen läpi ja sitten aittaan. Siinä työssä on Ruostesaari ja Kalle. Vesikeittiöön tuli se uusi pata. Se noudetaan asemalta. Miten järjestetään ne Mehtälän kuopan laarit?Lopetan ja menen auttamaan Iidaa, kun Fanni meni siskonsa häihin. Tänään haudataan Lentonen ja Sinut ja minutkin kutsuttiin sinne. Pääsetkö milloin kotiin käväsemään, vaikka kyllä me työt on saatu hyvälle kurssille täällä, ettemme osanneet yhteen aikaan sitä toivoakaan. Korkein suojatkoon teitä siellä äiti”