Kirje 1929-8-10, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Sain tänään kaksi kirjettä, kun kävin pankissa. Lähettäkää nyt toistaiseksi kaikki kirjeet kotiin Liisank.. 16, sillä on vähän nolo mennä pankkiin perimään vain kirjeitä, kun en ole muuta siellä.Hallitusta puuhailen hiljalleen. Sen perustaminen olisi ollut helpompi, jos olisin saanut tehdä sen mieleni mukaan, mutta nyt ovat kaikki neuvostot olleet ohjeita antamassa, joten käteni ovat sidotut. On ihmeellistä, kun ihmisen täytyy tehdä sellaista, jonka tietää tuottavan tuskaa, vaivaa ja ristiriitoja, arvostelua ja aineellista vahinkoa. Mutta ehkä juuri sen tähden minun täytyykin mennä, etten näyttäisi ja olisi itsekäs ja omaa etua tavoitteleva. Jos niin tekisin, niin sanottaisiin, että se on niin hyvässä asemassa, ettei välitä enää maalaisliiton asiasta. Ja sitä minä en saa olla, sillä olen kansan asialla. Sen tähden katson velvollisuudekseni mennä, vaikka se lyhentää suorastaan ikääni. Hallituksen muodostamisessa ei puutu veikkauksia nytkään, sillä minä tahtoisin mukaan hyviä miehiä, joista meillä on puute, kun kysymys ministerien paikoista.
Laittakaa nyt sepälle ja Iisakille voimaa sinne myllylle, että tulee nopeasti raskaampi työ tehdyksi. Kylvötöistä olen kirjoittanut ennen. Kun tiedän teidän tekevän parhaanne, niin en sano muuta, kun kehotan jouduttamaan siemenen peltoon. Sydämelliset terveiset teille kaikille Isältä”