Kirje 1930-5-2, Kotona

Rakkaimpani! ”Siitä on kauan, kun olemme kirjoittaneet, sillä tunnut olevan niin paljon lähempänä, kun saa puhella ja kuulla äänen.Kertun sairaus on siitä johtuvaa, kun hän oli Mehtälässä ja oli kylmät tuulet ja hän vilustui. Sitten hän yhtenä kylmänä ja sateisena päivänä meni hienolla sadetakilla kirkolle ja vilustui lisää ja ääni meni. Tänään aikoo mennä Ylivieskan lääkäriin. Häntä itseäänkin alkaa pelottaa, kun keuhkot tuntuvat niin täydeltä. Ei hän kuullut meidän keskustelusta, kun kysyi mitä isä kysyi Teuvosta. Usein hän kirjoittaa sinne eikä salaa osoitettaan. Eilen kävi opistolaiset meidän tallissa ja navetassa ja saivat simalasin ja tippaleivän. Meiltä menivät kunnantuvalle syömään ja Kirkkoon, jossa oli seurat ja opistolaisille ehtoollinen.
Nyt on 3 astetta lämmintä. Veikko juuri puhelee Mehtälään sanoo kaksi paria äestämään, yksi vetämään kylvökonetta. Mylly pyörii oikein hyvästi vaan ei ihmisillä ole jyviä. —
Kuulehan, kun Pihlajakankaan Taneli kävi täällä ja kertoi, että hänelle oli neljä vuotta sitten konekauppias jättänyt separaattorin ja ei vielä ole sitä käyttänytkään, kun ei tarvinnut. Tämä asia on kulkenut maaherralle asti vaan nyt paperit ovat nimismiehellä seisoneet kaksi viikkoa, joten eivät päässeet valittamaan ja nyt on tultu ja kirjoitettu 3 lehmää. Taneli on aivan hermostunut ja tuli tänne pyytämään, jos sinä lähettäisit 2800 mk niin hän panisi 3-4 lehmää pantiksi. Tämä selostus on niin sekava ja somas, etten oikein ymmärrä miten se oli. Se vain oli totta, että mies oli niin hermostunut, että kylmästä hiestä käsi oli niin märkä, että tuntui aivan ilkeältä tervehtiä. Vastaa tähän pian, sillä hän aikoi käydä tiedustelemassa. Hän vetosi siihen, kuinka paljon olet häntä aina auttanut. Lämpöinen tervehdys omaltasi”