Kirje 1930-6-15, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi, jonka sain matkaltasi ja puhelusta myös. Torstaina soitettiin Weikolle; lähde Sarjanperälle, tiedäthän mitä siellä on. Iltapuolella kuulimme, että Sarjanperälle tulee Tanner puhumaan ja hän ei saa puhua kirkonkyläläiset lähtee estämään. Kerttu oli nähnyt Oikarisen naulaavan ruiskuhuoneen seinään jotain suurta ilmoitusta, kun Kerttu kysyi mitä naulaatte, vallankumousjulistusta vastaa Oikarinen. Illalla kerrottiin Tanner on puhunut täällä syrjäkylillä vaan ei ole tietty estää. Nyt ei annettu puhua vaan pistettiin autoon, aikomus viedä pitäjän rajalle ja toiset kertoivat Pihtiputaalle asti. Kaikki on käynyt rauhallisesti. Harjutalossa, jossa puhujan piti puhua, löytyi kiihotuskirjallisuutta, joka otettiin pois. Mielet ovat täälläkin kiihdyksissä eikä aivan suotta, sillä tuommoiset kiihottajat, kun kulkevat niin juuri tuollaisille maaperä on suotuisa tänä taloudellisen ahdingon aikana. On täällä varovaisia, jotka eivät tiedä mitä tehdä kiihotukselle. Niemelän Heikki kävi täällä oli innoissaan, niin kuin aina uuden asian edessä. Hän kertoi, että ensi viikolla tapahtuu jotain koko maassa. Suojeluskunta on renkaassa. Selvä pitää saada. Ei mitään julkisesti, vaan kommunistien hävittäminen ja toiminnan lakkauttaminen. Tunsimme heti, kun Veikko tuli kotiin, että vihaa oli lietsottu ja syytetty hallitusta. Koetimme Veikolle puhua toistakin puolta, joten uskomme, ettei hän lähde mihinkään harkitsematta. Liitto kirjoittaa niin oudosti. Se on tosi huono lehti ja koko toimitus.Täällä meillä on kiire. Täytyy paljon toimia, kun laulujuhlat on ensi lauantaina. Vienon jalka on kipeä. Oikarinen sanoi, ettei ole mitään vikaa, mutta se on pöhöttynyt ja musta koko vasemman jalkaterän ulkosivu. Salaojitus käy hyvin vaan onhan paljon miehiä vaikka onhan niissä huonojakin miehiä. Jumala suokoon Sinulle valoa, että voisit oikein menetellä kansamme hyväksi Lämpöinen tervehdys omaltasi”