Kirje 1931-1-16, Helsinki

Rakkaimpani! ”Illalla oli meillä Aino Kontio ja Matti rouvansa ja tyttärensä kanssa. Pyysin puhelun teillekin, vaan kun Oulun linja oli epäkunnossa niin peruutin, kun kello lähenteli 9. Pelkäsin, että olet jo sängyssä ja vilustat itsesi puhelimessa.Wieno lähtenee sunnuntaina. Koeta nyt kasvattaa sitä Kainoa huolellisuuteen ja valvontaan sekä ehyeen yhteistyöhön Iitojen kanssa. Sinun pitäisi ottaa vain ohjaajan asenne ja katsoa, miten se rupeaa menemään.
Oikeastaan sinun pitäisi tulla jo tammikuussa tänne. Tammikuun 2 päivä avataan valtiopäivät uudessa talossa. Luultavasti tulee minusta puhemies ja kun tämä avaus on niin historiallinen. Ja sitä paitsi täytyy minun pitää eduskunnalle kutsut jo helmikuun alussa, kun olen edustusrahoja kantanut. Ja silloin sinun täytyy olla täällä. Maaliskuun 7 päivä on uuden eduskuntatalon vihkiäiset, joten sinun täytyy olla niin kauan täällä. Siis viivyt toista kuukautta täällä. Toivottavasti pääset sitten kotiin, ellei kohtalo ole toisin säätänyt. Siitä en nyt halua enempää puhua, koska en halua rauhaasi rikkoa pahemmaksi, mitä se nyt jo on presidentin vaalin takia. Toivon, ettei se asia nyt tarpeettomasti rasita. Voimme yhdessä taistella sen kamppailun aikanaan, jos eteen tulee. Päivä päivältä syytän itseäni, kun alistuin kokouksen tahtoon, mutta nyt emme voi sitä toiseksi muuttaa. Ottakaamme tyynesti tuli mitä tuli eteemme. Valmistaudu siis tulemaan tänne viimeistään kahden viikon kuluttua, sillä meidän on ehdottomasti ennen helmikuun 14 päivää pidettävä ne kutsut, vaikka en tulisikaan puhemieheksi. Helmikuun 16 päivä on vaali, joten sekin asia selviää. Toivottavasti selviinnymme tästä, mutta sinun on oltava kaikessa tapauksessa täällä silloin, sillä molemmissa tapauksissa saamme vieraita olkoon tulos mikä tahansa. Nämä ovat ikäviä velvollisuuksia ja kysyvät rahaakin, mutta kun sitä varten olen nostanut varoja, niin on velvollisuus myös täytettävä. Syd. terveiset Omaltasi”