Kirje 1932-2-18, Kotona

Rakkaimpani! ”Lähetän tämän setelikirjeen jäljennöksen. Täällä on täysi suvi, vesi on irti jään päällä ja vainiot ovat aivan paljaat lumesta. Nyt tänään on aurinkoinen päivä ja tuulee kovasti. Pulakokouksesta en ole kuullut mitään jälkikaikuja täällä. Tolosen Katri sanoi vain Niskasten körttisten sanoneen, Jumalaa ei saa vetää tähän pulaan, sillä tämä ei kuulu Hänelle. Jos näin ajattelee niin täytyy silloin vihata ja kadehtia lähimmäistään eihän itse voi olla syyllisiä silloinhan jos näin tuntisi tulisi nöyrä mieli eikä uhma ja viha valtiovaltaa ja muita kohtaan. Täällä meillä on tapahtunut semmoinen ihme, ettei yhtäkään jätkää ole käynyt meillä syömässä. Se tuntuu oikein ihmeelliseltä, mihin nuo joutuivat niin äkkiä.Vieno soitti ja sanoi voivansa oikein hyvin. Pyysi lähettämään kirkkohistorian ylioppilaitten reaalikoetta varten. nyt on Kainon päivä, tytöt lauloivat hänelle aamulla. Nyt on kiire postiin. Miten Katri voi. Kirjoitan hänelle. Korkein teitä siellä siunatkoon. omasi”