Kirje 1934-2-21, Kotona

Rakkaimpani! ”Arvaat miten säikähdimme, kun Kalervo tiistai-iltapäivänä tuli pajasta niin kalpeana ja sanoi Hormu potkaisi. Hän käveli pajasta tupaan tosin lyyhäten ja istui heti ja annettiin vettä. Siitä ei tahtonut enää päästä mihinkään. Soitin lääkärille, joka käski tulla sairaalaan. Kerttu ja Kaino olivat kainalosauvoina, että hän pääsi rekeen. Sairaalassa jalka listotettiin ja sidottiin. Lääkäri sanoi, ettei se eri poikki ole, mutta on irtaantunut joku särö. — Se tosin on ajettunut kovasti, joten piti niin kovasti panna spriihaudetta, että aina kolmen tunnin välein täytyi kastella. Minäkin loukkasin jalkani vaan se parani pian, joten siitä ei kannata oikein sanoakaan. Kerttu oli yhden yön laittamassa kääreitä. Olimme huolissamme, miten Kalervon jalan käy. Veikko tuli tänne Jyrkän myllyn kokoukseen. Illalla sanoi hän käpäsen osuuskaupasta hakemassa kalanelikon ja vähän muutakin. Vähän ajan kuluttua tuli Iida sanomaan, että Mehtälän varsa juoksi hypäten kartanoon, eikä näy Veikkoa. Menin heti puhelimeen ja kysyin Veikko Kalliota, joka lähti sieltä pari minuuttia sitten, ottiko hän varsan puomista? Kerttu meni heti tallin eteen ja otti Rellun, lähti hakemaan Veikkoa. Minäkin juoksin ulos vaan ei kuulunut mistään mitään. Näin sielussani, kuinka varsa jostain syystä säikähti reki löi johonkin ja Veikko loukkaantui ja Kerttu nyt on hänen kanssaan sairaalassa, kun ei tule kotiin. Sepän kohtalo oli edessäni ja aika oli pitkä. Olin niin väsynyt ja uupunut pelosta, etten tahtonut jaksaa kävellä tupaan. Kun pääsin verantaan, tuli Kerttu ja sanoi, ei mitään hätää. Rellu oli näplännyt itsensä puomista irti ja lähtenyt kävelemään. Pohjolan pankin luona oli vielä kävellyt. Knuutin Matti näki, ettei sillä ollutkaan perillistä niin yritti pidättää vaan silloin se lähti hyppäämään ja tuli tänne kartanoon. Kerttu tuli Veikkoa vastaan ja niin Veikko otti varsan ja hakivat kalanelikon ja pudonneet tavaransa ja tuli tänne. Minuun se koski niin pahasti, että täytyi maata, niin vain heikotti. Kerttu hoiti minua eikä uskaltanut minua jättää yöksi yksinään. Nukku Matti veitikka toikin Sinut yöllä luokseni ja Sinä sanoit ystävällisesti, minä tulen ensi pyhänä käväsemään kotona. Kerttu sanoi aamulla, te nukuitte oikein rauhallisesti, voi miksen, kun olin isän kanssa puhelimessa.Onko Sinun jalkasi aivan terve? Ja missä vaiheessa on se yhden raukan nostama juttu. Ollaanko tosiaankin niin voimattomia, ettei tuommoista juttua saada loppumaan.
Hautalan emäntä tuli tänne ja sanoi, ettei se haltijavelkakirja Maikin kanssa ollut oikein. Se olisi pitänyt olla haltijakauppakirja niin oli nimismies sanonut, että siitä sais valittaa, jos haluaa ja on syytä. Emäntä raukka ei tiedä noista asioistaan ei juuri mitään. Se on suru. Tännekin hän aina tulee, vaan en minä ymmärrä yhtään enempää. En osaa muuta sanoa, voi kun Sinä olisit kotona.
Kalervo sai ne arvat. Olkkonen osti yhden vaan ei saanut mitään. Poliisi Niemellä oli ostanut kaksi vaan ei mitään. Mekin otimme jokainen vaan siinä pussissa ei ollut yhtään voittoarpaa. Nyt on torstai-ilta kun tätä raapustelen. Olen aivan yksin täällä. Tuuli lyö rakeita ikkunoihin. Kun kävin Mehtälässä, oli siellä niin mukava. Mari on niin reipas ja terve eikä yhtään sitä masentunutta mieltä. Oli ajallaan, että huomautit Veikkoa. En ymmärtänyt silloin, että Veikkoa tarvitsi semmoisesta huomauttaa, sillä hänen luulin niin paljon pitävän Marista, etten voinut hänen voivan loukata, mutta tietämättäänkin sitä loukkaa, kun vaan ei koeta sitä mielen perästä välttää. Nyt on jo kello 1/2 10 panen nukkumaan. Hyvää yötä Jumala Sinua suojelkoon
Perjantaiaamu. On harvinainen myrsky. Se nousi vasta aamulla ja miehetkin ennättivät lähteä hevosineen metsään. Kaikki menee vain hiljalleen. Iida raukka taas savuutti meitä. Pani tulen saliin vaan ei muistanut avata peltiä. Ovet täytyi avata ulos asti ja tällainen myrsky. Tämmöisiä pieniä harmeja aina tulee ja ne on niin kiusallisia. Kertun sinne tuloa en osaa sanoa. Hän on niin masentunut. Saa nähdä toipuuko hän entiselleen. Kaikki hänestä näyttää niin synkältä vieläkin. Lämpöinen tervehdys omaltasi”