Kirje 1935-2-10, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos lauantai-illan kirjeestä, jossa kerroit uuden palvelijan tulosta. Kyllä olisi mukava, jos hän olisi kunnollinen, sillä siitähän johtuu suuresti teidän hyvinvointinne. Kerttu kertoi miten suuri helpotus on, kun se raukka on poissa, missä polonen nyt metakoipi. Anni Kallinen kysyi joko Tirkkonen on pois, sillä eihän hänen sisarensakaan ollut täysimittainen. Sanoin Tirkkonen oli ensiluokan ruuanlaittaja, he ovat kuuluja täsmällisyydestä ja kunnollisuudesta vaan kun järki pettää niin eihän kukaan uskalla heidän kanssa asua, oli vastaus.Niinkö onkin, ettei Kalervo ole käynyt lääkärissä. Jospa hänen sydämensä pienentyy, kun saa olla keveämmässä ja tosi mieleisessä työssä, mutta sittenkin tuntuu, että pitäisi sitä terveyttään hoitaa eikä ylimääräisesti ponnistella, vaikka työ onkin keveämpää. Meillä on vielä tämän viikon suutari. Tehdäänkö saappaat karjakolle, vaikka ei niitä liene sopimuksessa luvattu. Kysyin Kalervolta tätä vaan hän ei ole vastannut. Niin me täällä menemme pienten vastoinkäymisten ja ristiriitojen mainigeissa, vaan nehän aina tasottuu. Lauantaina antoi yksi sika 14 porsasta. Kaikki virkeitä vielä ja sikala ei ole kovin kylmä vielä, kun pidetään väliovea auki.
Täällä on tosi vähän lunta maantiellä, joten vähänenkin suvi lopettaa kelin ja siksi on ajettu Mehtälästä heiniä savenajon rinnalla. Eilen Sarjanperältä oli autojen liikenteen vuoksi ruvettu ajamaan puita. Ehkäpä ensi viikon kuluttua saavatkin autot puunsa ajetuksi Jyrkkään, niin sittenhän voidaan meidän ruveta ajamaan tiukasti, sillä eiköhän niitä meidän puitakin pidä olla melkoisesti. Tuntuu hyvältä töiden ja muunkin vuoksi, että tulet käymään kotona.
Kävin tänään Mehtälässä. Tuulikki juoksi vastaan. Se on niin pieni tytöntyllerö oikein punaposkinen vaan ei vielä puhu, mutta yrittää sanoa muutamia sanoja. Pirttiperän Heino on pyrkinyt Takaharjun parantolaan ja luultavasti saa paikan sieltä. Uskon, että hän on vähän luulosairas, sillä hän näyttää tosi terveeltä.
Näin Liitosta, että Setälä on kuollut. Tuntuu kuin kuolema kulkisi nyt niin äkisti yllättäen ja niittää sitä viljaa, jota maallisilla silmillä katsottuna on arvokkaampaa. Taivaan Isä yksin tietää, milloin on meidän vuoro lähteä. Hyvää yötä olen yksin. omasi”
JK. Mustakallio on hyvin sairaana, saa myötäänsä sydänkohtauksia. Kaksi viikkoa on ollut vuoteessa. Lukukinkerit ja Lehtinen on yksin hoitamassa ja on niin äänensä menettänyt, ettei voinut saarnata. Täytyi pyytää Virtalan Matti puhumaan kirkkoon. Ethän sano Kalervolle mistään kotoisista mainingeista, sillä hänelle annoimme työrauhan aavistamatta sen vaikutusta.
Kotona 21/II 35 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kyllähän oli suru se Sinun kaatumisesi siellä asemalla. Etköhän menen heti lääkäriin, että hän antaa lääkettä lihassärkyyn. Ja Sinullahan on niin monta lääkäriä eduskunnassa, puhu heille, että aikanaan tulee hoidetuksi, ettei pahempaa siitä seuraa. Olemme jo vanhoja niin kaikki on hauraampaa tuommoisia tärskäyksiä kestämään.
Täällä on tulla löpötellyt märkää lunta. Eilen oli kova pyry. Aamulla oli hyvä ilma ja tosi hyvä keli, vaan 11 alkoi pyryttää ja kohta olivat tiet ummessa. Miehet olivat 6 hevosella Sarjanperältä noutamassa pärepuita ja tallin parannuspuita, niin kertoivat olleen tosi vaikean tulla kuormien kanssa umpitietä.
Olin keskiviikkona Hautalan emännän 50-vuotrisjuhlaa viettämässä. Apteekista oli 3 henkeä ja Väinö vei meidät Metelillä. Ja vaikka meitä oli niin monta henkeä, niin ei näyttänyt yhtään painavan, kun oli lasin liukas keli. Siellä oli Tuulikkikin äitinsä kanssa ja Veikko meni soittoharjoituksiin sieltä ja haki sitten illalla perheensä kotiin. Väkeä ei ollut kovin paljon. Lehtinen raukka koetti puhua minkä mitäkin vaan kansa on kylmää ja puhe menee polusta. Illalla tuli Kaino meitä Humulla noutamaan ja oli ihana kuutamo. Mustakallio on kotonaan taas saanut sydänkohtauksen, niin kertoi Helmi rouva Hautalassa, vaan se ei ollut kovin ankara tällä kertaa. .
Sinäkö tahtoisit, että tulisin II luokassa. Ja minulla on niin kova tienesti mielessä. Tulen III luokassa niin tienaan 90 mk, sillä rahalla saan niin paljon itselleni tavaraa, esiliinoja ja lakanain pitsejä. Ne saisin kuin lahjasta. Ja toinen asia Heino lähtee Takaharjun parantolaan keskiviikkona, niin matkustaisimme samassa vaunussa. Ajatellaan järkevästi tämä asia ja minä tulen III luokassa, sillä sehän on niin pieni ero, kun olen samaan aikaan H:ssä ja ainahan täytyy ponnistella, kun tienaa. Olen nukkunut hyvin. Kiitos taivaan Isälle, että Hän antaa minulle valon nähdä, miten sielun vihollinen on raadellut minua juuri Sinulla, jonka elämään olen soljunut ei uhraten vaan rakkaudella koettaen ymmärtää miten kaikki saataisiin parhaaksi ja nyt olen tässä vaatimassa itselleni. Se on väärin. Halveksin itseäni, annathan anteeksi. Miksi ja minkä tähden tämän kaiken olen tehnyt. Se on vieläkin minulle arvoitus. Jumala Sinua suojatkoon omasi”