Kirje 1935-9-14, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja kutsusta sinne. Täällä sataa nyt lunta ja peruna ja turnes on maassa. En tule sinne. En lähde rintamalta pakoon. Tiedän, etten ole enää mikään vaan tuvassa voin olla ja Kaino pääsee työhön. Ja sen tiedämme, että yksi talon ihminen työmaalla tekee monen edestä. Sitten vielä olen vähän väsynyt, joten en viitsi matkustaa.
Karjakko on ruvennut niin kumman ivalliseksi. Nyt hän jäi toissa yönä porsaita vahtiin ja antoi 2 porsasta maata, eikä tullut sanomaan, ei mitään hän ole oikein välittänyt, ei mitään johtavaa ole enää ollut kuukauteen, joten täytyy muuttaa vaikka sekin on niin tietämätöntä hommaa. Tämä on ikävää kosto, vaan niin se on. Sitten meiltä puuttuu vielä yksi palvelustyttökin, vaikka emme ota navettaan kuin 4. Kalervo on aikoja ottanut Eetun ja joitakin poikia lisäksi. Tallia laitetaan voimalla, rakennusmiehiä on vain 3. Pesämaa ei ole joutanut tulemaan. Kaikki näyttää niin kurjalta, rapakkoa on niin, että hukkuu. Tellervo huutaa, joten täytyy tähän lopettaa. Kaino ja Tuulikki paikkaavat sillä suutarikoneella säkkejä. Jumala teitä suojatkoon omasi”