Kirje 1936-2-8, Kotona

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Järvelässä Jussi isäntä sanoi heillä olevan heiniä 10.000 kg paalitettuna ja oli pyytänyt 40 p /kg. Oli hän arvellut halventavansa, jos vain itse vedetään. Tästä pitäisi sopia, vaan olemme kaikin täällä niin pahasia, ettei tule valmista, kun Veikkokin on metsässä. Soitimmekin Järvelään, sillä jos Ruotsista rupeavat ottamaan, niin vaikuttaa hintaankin.Hampaat ovat nyt aivan eri muotoiset minulla. Hedmanson sanoi, rouvaa en ole nähnyt nuorena, kun oli hampaat ehyenä, vaan tyttöjenne hampaat olen nähnyt ja teemme nyt niiden mukaan, sillä sanon suoraan nuo hampaat ovat rumat. Sitten hän pyysi, että kuukauden kuluttua tulisin näyttämään, sillä niin todella tahtoisin tehdä teille hyvät hampaat ja tuon ajan kuluttua jo osaa korjata. Hän ei ollenkaan voinut niitä vanhoja hampaita käyttää ilman hiomatta. Vieno oli oikein iloinen, kun ulkomuotokin muuttui.
Tule nyt käymään kotona niin näet minkälaiseksi olen tullut. Kaino oli kanssasi puhelimessa ja sanoi, että on vaikea ostaa heiniä, kun joulukuun tilistä saatiin 800 mk, kun täytyi etumaksuna ottaa 500. Tosin saatiin porsaista vähän vaan kun on nahat ja suutari, niin menee tiukasti jälestä. Näin riepottelemme, kun on lisäksi myllytyskin eläimille ja kaikki maksettavana. Olemme rahasta oikein niparalla. Ehdotin, jos ostetaan 500 kg. Kaino kysyi mistä rahat. Mietin sitten niitä Lehon puita, vaan pitääkö ne säästää Oulun tehtaisiin. Ei Veikkokaan ole täällä, että saataisiin puhella.
Tellervon kanssa kävimme Peltoniemessä ja meijerillä. Hän on niin iloinen kököttäessään ja katsellessaan kaikkea, mikä vilisi silmiin. Ei yhtään tullut kylmä, nukkuu hyvin ja nukkuu nytkin. Minun pitää mennä leipomaan ja joudutan tämän postiin. Jumala suojatkoon Sinua omasi”