Kirje 1919-6-3, Nivala

Rakkaimpani! ”Ihminen täällä maailmassa tekee suunnitelmia ja laskelmia, mutta Jumala useinkin tekee toisin kuin laskelmat ovat. Niin mekin teimme Urpon suhteen. Siellä Taanilan haassa sen on niin hyvä olla. Siellä se viihtyy, eikä tarvitse kärpästen kanssa taistella. Vaan miten kävi, Urpo kuoli maanantaita vasten yöllä. Yöllä kahdentoista aikaan oli Taanilan isäntä käynyt katsomassa niitä varsoja, niin kaikki kolme olivat niin rauhassa ja terveinä olleet. Ja aamulla olivat lehmienviemämiehet nähneet, että Urpo makasi kuolleena kuivalla kentällä. Kun tämän apteekkari soitti niin lähetin Weikon sinne, sillä Iisakista tuntui, että mitäpä sinne menee ja mitä tekee. Kumminkin sain Iisakin neljän aikaan taipumaan lähtöön, että hän hommaisi sen nyletyksi, vaikkakin pyysin apteekkarin sanomaan sanan tuojalle, että sen heti nylkisivät. Iisakki joutui sitä nylkemään ja toivat nahan kotiin. Sen sisälmyksistä oli näyttänyt, että sillä oli ähky. Weikko rukka Nivala itkee ja Kaino itkee nimikkoaan. No niin semmoista tämä elämä on, aina tulee semmoista, jonka mielellään syrjäyttäisi, mutta kaikki käy niin kuin Jumala määrää.Emäntätäti käski sanoa, että hän on samanlainen eikä taida parata. Kyllä minusta tuntuu, että hän rupesi pitempään kitumaan. Täällä satoi niin ihmeen kauniisti eilen. Peruna tulee tänään tiistaina pannuksi. En muuta muista, vaan heiniä ei enää oteta Ylivieskassa. Jumala sinua suojatkoon. lämpöinen tervehdys omiltasi”
Keskiviikkoaamu. emäntätäti on samanlainen. Ei mitään muutosta yölläkään, se vain, että nukkui vähän rauhallisemmin ja nälkä hänellä on.
Aiomme viedä Urpon nahan Haapajärvelle valmistettavaksi mänttinahaksi, sillä se on paksunahkainen elukka. Aamulla tiedustetaan milloin entiset nahat saadaan. Ainon kanssa sovimme 250 mk ja yhdet kengät.” Jumala suojatkoon sinua omasi”
Rakkaimpani! Emäntä on heikko. Emme paljon nuku öisin. Nyt tänä keskiviikkoiltana mennään hakemaan lapset kotiin ja siis helatorstaiaamuna he ovat kotona. Kaikki kylvö on saatu, sekin Korpihaan ohra, josta niin suurta porua pidimme syyttä. En jouda posti jättää. Jumala sinua suojatkoon omasi”