Kirje 1931-1-23, Nivalassa

Rakkaimpani! ”On niin somasta, kun maalaisliitto sai niin vähän ääniä kerääntymään. Maikki sanoi heillä miesten puhuneen, ettei Kallio saisi tulla presidentiksi, sillä pelkäämme, että sitten hän vasta oikein korottaisi virkamiesten palkkoja. Tämmöinen agiteeraus kyllä vaikuttaa. Olen niin iloinen, kun ei enää tarvitse pelätä Sinun tuloasi. Voi miten ihanalta tuntuu olla vapautettuna pelosta ja saada hoitaa omaa kotia lasten kanssa ja niin täyttää elämän tehtävämme. Jumala hän kaiken johtaa. Ei mitään pelkoa. Miksi niin usein hairahdumme minä sanaan ja sen minän näkökulmalta katselemme ja suremme ja valitamme. Miksemme luota taivaan Isä johtoon Häneen luottaen voisimme aina olla turvallisia, sillä Hän on luvannut: ”Minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti”. -Ilma on lauhtunut. Nyt on vain 4 astetta kylmää ja eilen oli 32 astetta. Nyt mennään ajamaan Mehtälään karia. Olemme tehneet säkeistä loimia hevosille, että tarkenisivat syömäajan seisoa. Täällä on ihmiset kovasti ruvenneet sairastelemaan. Niemelän Heikki emäntineen, niin että piti lääkäri pyytää. Huippulakin oli sairaana ja yhtenä yönä hän oli sanonut, että nyt minun on helppo olla ja emäntä pani nukkumaan. Aamulla kun heräsi oli Huippula istuvassa asennossa kuolleena. Emme tiedä milloin kutsu tulee. Veikko laittelee rekejä kuntoon, kun on suojailma. Lämpöinen tervehdys omaltasi”